Kysy Kirsiltä

Fit is the new skinny

Moikka! 


Tän syksyn uutuutena vastailen blogissani teidän lähettämiin kysymyksiin. Sain idean siitä, että aina aika ajoin sähköpostiini tupsahtelee kysymyksiä teiltä blogin lukijoilta, ja olen vastannut tähän mennessä niihin aina vain henkilökohtaisesti, mutta uskon, että vastauksista hyötyvät muutkin lukijat. 🙂 Laittakaa mulle siis jatkossa kysymyksiä joko blogini kommenttiosioon, tai mun s-postiin, niin vastailen niihin aina kerran kuussa. Kysymykset voivat koskea kuntoilua, ravintoa, tai mitä vain mieleen tupsahtaa. 🙂
Kysymys, johon tänään vastaan, on hieman erilainen. Siinä ei kysytä vinkkejä liikuntaan tai ravintoon, eikä mitään faktapohjaista asiaa, vaan mun mielipidettä eräästä asiasta. Ja nyt onkin tulossa tiukkaa mielipidettä tykin täydeltä. Tämä on mun blogille hieman vierasta, sillä kirjoittelen täällä harvoin jyrkkiä mielipiteitä. Tykkään tarkastella asioita useilta eri näkökannoilta ja pyrin itse olemaan kultaisen keskitien kulkija. Asetun harvoin voimakkaasti jonkin tietyn näkemyksen kannalle, ja keskusteluissa olen enemmän muiden tarkkailija tai sovittelija. Inhoan väittelyitä. Nyt mulle kuitenkin esitettiin sellainen kysymys, joka on pistänyt ajatukset liikkeelle. Kysymys kuuluu, mitä mieltä olen vallalla olevasta trendistä: ”Fit is the new skinny”?
Seuraava teksti saattaa joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Otan riskin. Saa kommentoida vapaasti! Oon pettynyt, jos yhtään kommenttia ei tule.. 😉
Ihan ensiksi ajattelin vastata tuohon kysymykseen, että mikäs siinä, kun ihmiset tykkäävät kuntoilla ja olla hyvässä kunnossa. Hienoahan se vain on. Itsekin kannustan asiakkaitani ja lukijoitani siihen. Mutta tuo kysymys jäi pyörimään päähäni, ja sitä tuli pohdittua viime viikolla työmatkapyöräilyn lomassa useampanakin aamuna usealta eri näkökannalta.
Jos tuon lauseen ymmärtää niin, että kauneusihanne ei ole enää olla langanlaiha, vaan kaunista on terveellinen ja hyvinvoiva kroppa, niin jes! Kaikki pisteet sille! Jos olet yhtään seurannut blogiani, olet varmasti huomannut, että yritän kannustaa ihmisiä kuntoilemaan. Haluan, että ihmiset voivat hyvin, ja hyvä fyysinen kunto edesauttaa hyvinvointia.


Kohtuullinen kuntoilu on pop!
 
Valitettavasti olen kuitenkin huomannut, että tuolla samaisella lausahduksella tuntuu olevan myös toinen merkitys. Se, että on fit, ei useimmiten tarkoita tervettä, sopusuhtaista vartaloa ja hyvää kuntoa, vaan sitä, että pitää olla äärettömän timmissä kunnossa. Fitness tuntuu olevan juurikin tuossa merkityksessä tällä hetkellä erityisesti nuorten naisten keskuudessa suuresti in. Surffailen aika ajoin kuntoiluun liittyvissä blogeissa, ja silmääni on pistänyt trendi, jossa nuoret naiset havittelevat fitness-kisaajien kroppaa. Kovin tutulta kuulostaa seuraava lausahdus: ”Hei olen 20 vee mimmi, ja mun unelmana on tällainen kroppa. Tässä blogissa seurataan matkaa kohti mun unelmaa.” Ja kylkiäisinä kuva niin timmistä kropasta, jollaista naisen on äärettömän hankalaa saada ilman, että rasvaprosentti tippuu alle suositusten, mikä ei olekaan terveyden kannalta enää plussaa.
Mitä mieltä te ootte siitä, että treenataan pelkän ulkonäön takia?
Fitness siis tuntuu olevan kuuminta hottia. Sellainen fitness, jossa vedetään äärimmäisen tiukkaa treeniä ja dieettiä. Mun mielestä siinä on terveellisyys ja kropan hyvinvointi jo aika kaukana. Lisäksi tuollaisen kropan havitteleminen luo nuorille naisille ihan yhtä kovia ulkonäköpaineita kuin aikaisempi laihuuden ihannointi. Fitness-kilpailijan kropan saavuttaminen vaatii hirvittävän kovaa työtä ja tiukkaa dieettiä.    

Treenaaminen on tosi jees, samoin terveellisesti syöminen. Puhun paljon terveysliikunnan puolesta.

Mä näen asian niin, että liikunta on terveyden kannalta lähes aina hyvästä, mutta kilpaurheilu taas usein pidemmän päälle ylikuormittaa ja altistaa erilaisille liikuntavammoille, eikä enää olekaan niin terveellistä. Fitness-urheilussa mennään mun mielestä tolle kilpaurheilun osa-alueelle ilman perinteistä urheilukilpailua. Mun kaaliin ei uppoa sellaiset fitness-kisat, joissa vain seistään lavalla, esitellään kuivaksi (eli rasvattomaksi) vedettyä kroppaa tekorusketuksen ja silikonitissien kera. Siis miks ihmeessä? Ehkä tuo egobuustailu on joillekin se nykypäivän ”urheilukilpailu”, mutta mä en näe, että se on terveysliikuntaa, eikä siis mun mielestä terveellistä. (Toki joissakin fitness-kisailun muodoissa on myös jokin fyysinen suoritus, jolloin niissä on edes jotain järkeä).
Ja don’t get me wrong. Totta kai itseäkin treeneissä motivoi osittain se, että treeni muokkaa kroppaa. Kuka nyt ei haluaisi näyttää hyvälle? Suurella osalla mun asiakkaistakin yksi tavoite on kiinteytyä, ja autan asiassa mielelläni. Olen blogissanikin kirjoittanut mm. vinkkejä taistelemisessa selluliittia vastaan ja tsempannut lukijoitani painonhallinnassa. Siten, että se on terveellistä. Haluankin ennen kaikkea kannustaa asiakkaitani ja lukijoitani kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuntoilu ja terveellinen ruokavalio ovat osa sitä Mutta myös elämästä nauttiminen ja rentoutuminen. 🙂
Mittanauha on hyvä apuväline, kun taistellaan ylipainoa vastaan. Mutta mitä mieltä ootte äärimmäisen timmin kropan tavoittelemisesta?
Nyt heitän kyssärin teille. Mitä mieltä ootte uudesta trendistä ”Fit is the new skinny”?
Ihanaa viikkoa!
Terkuin, Kirsi
PS. Ensi viikolla kuntoillaan taas yhdessä! 🙂

kirsinkuntopiiri

Moi! Olen Kirsi - intohimoinen liikkuja ja muiden liikuttaja. Haluan liikuttaa myös sinua. Tervetuloa mukaan kuntopiiriini!

13 vastausta artikkeliin “Kysy Kirsiltä”

  1. Oon sun kanssa samoilla linjoilla! Itse oon tosin ymmärtänyt tuon ”fit is the new skinny” enemmän juurikin sellaisena terveen ja vähän lihaksikkaan kropan tavoitteluna eli ei sellaisen anoreksian ihailuna. Totta on kuitenkin sekin, että nykyään yhä useammin törmää fitness-kropasta haaveileviin ihmisiin. Toki kaikki saavat kehollaan tehdä mitä haluaa, mutta mä en henkilökohtaisesti ymmärrä fitnessiä eikä se _mun_ mielestä ole kaunista. Voin ihan rehellisesti myöntää, että mullakin on terveyden lisäksi ulkonäkö aika isossa roolissa tässä ja haluan ennen kaikkea kiinteän ja terveen kropan 🙂

    Ei mulla silti ole mitään fitnessistä kiinnostuneita vastaan, vaan luen itsekin monia siihen keskittyneitä blogeja! Tämä oli vaan mun henk.koht. mielipide.

  2. Jee – eka kommentti! Kiitos Emilia! 🙂 Terve ja hieman lihaksikas kroppa on munkin mielestä tosi jees! Ja kuten sanoit, kaikki saa tehdä kropallaan mitä haluaa, eikä mullakaan oo mitään henkilökohtaisesti fitnessistä kiinnostuneita vastaan. Ilmiönä on vaan pistänyt huolestuttamaan.

  3. Voi hitsi tästä tulis multa pitempikin mielipide! Kirjoittelen tästä blogiin lähipäivinä niin sietä voi sitten lukea mun mielipiteen! Sen paljastan jo nyt, että mulla sanan ”fit” tilalla on ”strong.” Se muuttaa lausetta jo aika paljon!

  4. Minä voin suorastaan pahoin ”fit is the new skinny”:stä. Tämä siksi, että aiemmin riitti ihanteisiin, että sai itsensä laihaksi – sekin on monelle todella ison työn takana. Mutta nyt sekään ei enää riitä. Vastatakseen ihannetta (joka on monelle sama asia kuin kelvatakseen nyky-yhteiskuntaan), täytyy olla paitsi äärimmäisen rasvaton, vielä äärimmäsen treenattukin. Eli minusta tämä menee juuri tähän nyky-yhteiskunnan kategoriaan, että kun mikään ei riitä. Koskaan et ole tarpeeksi hyvä, kun aina keksitään joku juttu, mitä VIELÄ pitäisi olla enemmän ja paremmin. Ollakseen se, mikä on yleinen käsitys siitä, mikä on hyvä. Ihanne.

    Jaan siis huolesi täysin.

  5. Hyvä kirjoitus, kiitos.

    Kaikki asiat joihin on addiktio, oli se sitten kuntoilua, ruokaa tai seksiä kertoo siitä, että ihmisellä on tarve paeta jotain. Omia tunteita lähinnä. Kohtuullisuus kaikessa on hyvän elämän a ja o.

  6. Ai että miten ihania kommentteja! <3

    Oon niin sun kanssa samoilla linjoilla Auri

    Ja Mariannella on taas niin ihana, syvällinen pointti!

    Ja Mokkis – strong on hyvä! Oottelen mielenkiinnolla sun postausta!

  7. Komppaan Kirsiä, ja komppaan Mariannea. On ihastuttavaa huomata, että ihmiset ovat kiinnostuneet myös terveysliikunnasta rasvan ja sokerin vähentämisen lisänä, sillä terveellinen liikunta tuo mukanaan paitsi fyysisiä ja terveydellisiä etuja, myös henkistä hyvinvointia ja onnistumisen tunteita, endofriineista puhumattakaan. Hyvän mielen liikuntaa kannatan aina.

    Vaan addiktoituminen ja ylilyönnit ovat yhtälailla vaarana niin liikunnassa kuin ihan missä vaan muussakin. Ja jos koukkuun jäävää sorttia oleva ihminen kaipaa koukuttumista, se todennäköisesti hakee sen jostain, on se sitten kuntoilusta, uhkapeleistä tai karppaamisesta. Ylilyöntejä ei vissiin voi oikein väistää, ne tulevat osana jokaista lajia, meitä kun on niin moneen junaan.

    Vaan jos ylilyönnistä tehdään trendi, muodikasta ja tavoiteltavaa kaikelle kansalle, ollaan _minun_ mielestäni vaarallisilla vesillä.

    Kohtuudella kaikkea, siihen uskon ma.

  8. Nuo ovat aina niin kovasti kiinni siitä miten ihminen sen sloganin lukee. Minun lukulaseillani se kertoo siitä ettei tavoitella langanlaihaa lihaksetonta olemusta, vaan terveen näköistä, lihasten muotoilemaa sopusuhtaista vartaloa.
    Sattuneesta syystä pääsin tutustumaan tuohon fitness-maailmaan kokeilumielessä ja totesin sen aivan järjettömäksi rääkiksi. Siinä oli oikea elämäntapamuutos kaukana. Ensin siitä innostui, sitten valkeni totuus ja järki palasi päähän. Jatkan siis edelleenkin (itselleni) täydellisen vartalon metsästystä, mutta huomattavasti fiksummin. 🙂

  9. Anne: ihana kommentti! Hyvän mielen liikunta on oivallinen termi!

    Marnie: Joo, sinänsä tuossa sloganissa ei mitään vikaa olekaan! 🙂 Mutta valitettavan usein oon törmänny siihen, että fit ei enää tarkoitakaan tervettä ja sopusuhtaista vartaloa. 🙁 Tsemppiä treeneihin ja vartalon muokkaukseen terveellisesti! 🙂 Hirveällä rääkillä saa nopeita tuloksia aikaan, mutta totta on se, että usein siitä on oikea elämäntapamuutos kaukana! Tai sitten pitäis olla todella hyvät jatko-ohjeet, että mitä tehdä sitten, kun paino on saatu pudotettua.

  10. Tosi ajankohtainen aihe, Kirsi!

    Itse olen kiinnittänyt huomiota myös ilmiöön ja erityisesti siihen, että fitness-projekti yhdistyy juuri blogin pitämiseen. Uskaltaisin jopa sanoa, että fitnesskropan tavoittelu ei olisi niin motivoivaa, ellei projektista kirjottaisi julkista blogia.

    Huolestuttavinta on se, kuinka kehitysiässä olevat tytöt (18 – 20 v.) lähtevät tavoittelemaan fitnesskroppaa maitorahkan ja äärimmäisen kuntosaliharjoittelun avulla.

    Psykologisesta näkökulmasta fitness-elämäntapa viestittää nykyajan yhteiskunnassa:
    ”Olen kurinalainen, olen tehokas, olen nautinnoista kieltäytyvä voimakas nainen.”

    • Moi Anitta! Voisin näistä aiheista kirjoitella tässä muutaman viikon sisään oman blogipostauksensa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta