Miten minusta tuli ryhmäliikuntaohjaaja?

Matkani kömpelöstä lukutoukasta jumppaohjaajaksi, sekä vinkkejä jumppaohjaajiksi haluaville

Tämä on toivepostaus! Sain lukijalta seuraavan juttutoiveen

”Toivoisin matkani ryhmäliikuntaohjaajaksi tarinaa. Minä olen alkanut haaveilla ryhmäliikuntatuntien ohjaamisesta oman työn ohella ja kaikki käytännön vinkit koulutuksista, tuntien suunnittelusta yms. ovat tosi tervetulleita!” 

Tässä tarinani.

Olin pienenä kömpelö. Lukutoukka. Inhosin koululiikuntaa ja kaikkea fyysistä. Toki halusin satubalettiin, jumppatunneille ja jazz-tanssiin, mutta niissäkin olin huono. Ala-asteen loppupuolella äitini huolestui fyysisestä kunnostani ja vei minut lenkille. Aluksi kävelimme, ja pikkuhiljaa juoksimme lampun välin kerrallaan lisäten vähä vähältä juoksun määrää. Rupesin nauttimaan juoksusta.

Pimputtelin pienenä pianoa, luin tai leikin barbeilla. Liikunta ei ollut mun juttu.
Pimputtelin pienenä pianoa, luin tai leikin barbeilla. Liikunta ei ollut mun juttu.

En muista, miten päädyin yläasteella kokeilemaan kuntosalin jumppia, mutta ne veivät heti mennessään. Olin löytänyt oman juttuni ja tiesin jo silloin, että ohjaa vielä joku päivä itse jumppia.

Opiskellessani puheviestintää Jyväskylän yliopistossa päätin osallistua ryhmäliikuntaohjaajakoulutukseen. Olin silloin ravannut erilaisilla jumppatunneilla jo vuosia, ja ajattelin, että ohjaaminen olisi helppoa. Kyseessä oli lyhyt peruskoulutus, joka antoi eväät ruveta rakentamaan omia tunteja. Koulutus avasi silmäni: ohjaaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin tunnilla jumppaaminen, eikä yhdessä viikonlopussa rivijumppaajasta tule ohjaajaa. Tai ainakaan minusta ei tullut. Pidin koulutuksen jälkeen yhden näytetunnin, joka meni mönkään, eikä sen perusteella herunut ohjauksia. Päätin, etten lannistu, mutta ymmärsin, että en ole vielä valmis.

Pähkäilin, missä pääsisin harjoittelemaan taitojani. Mahdollisuus tähän tarjoutui seuraavana kesänä, kun lähdin Turkkiin kesätöihin erääseen lomakylään. Pääsin siellä koko kesän ohjaamaan erilaisia ryhmäliikuntatunteja, ja kynnys oli matala, sillä turisteille se ei ollut niin ”nöpönuukaa”..  Tämän jälkeen seuraava askel oli ohjata tunteja Jyväskylän naisvoimistelijoissa ja kansalaisopistolla. Yleensä seuroissa ja opistoissa ei ole niin vaativa taso kuin kuntosaleilla.

Halusin kokemuksen lisäksi saada ryhmäliikuntaohjaajan lisenssin ja oppia lisää ohjaamisesta, joten osallistuin svolin pro fitness ryhmäliikuntaohjaajakoulutukseen. Koulutukseen sisältyi kaksi käytännön viikonloppua, joissa käytiin läpi esim. anatomiaa, fysiologiaa, tuntien rakentamista, musiikin käyttöä, jne. Jaksoihin sisältyi myös etäopiskelua, harjoitustuntien ohjaamista, lisenssivideon teko, sekä lisenssikoe.  Tämän koulutuksen ansioista kiinnostuin ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta, ja se oli sysäys lähteä opiskelemaan fysioterapiaa.

Intoni ohjata oli ohjaajauran alkutaipaleella suuri, ja ahmin tunteja roppakaupalla itselleni. Halusin myös kokemusta laajasta skaalasta erilaisia tunteja, ja niinpä suostuin ohjaamaan mm. hip hop –jumppaa ja lattarijumppaa ilman, että minulla on mitään käsitystä kyseisistä lajeista. Apua! Ai niin, ja kerran tuurasin jättipallojumpan kylmiltään ilman että olin koskaan edes koskenut jättipalloon. Ja siitä viikosta eteenpäin olinkin kyseisen jättipallojumpan vakkariohjaaja. Nyt kun näitä miettii, niin hävettää… tunnit olivat varmasti jotain aivan muuta kuin laatukamaa. Mutta jostain kumman syystä tunneilla oli viikosta toiseen kävijöitä. 😀

Kun kokemusta oli karttunut ja lisenssipaperit taskussa, oli seuraava pyrkiä ohjaamaan tunteja kuntokeskukseen, ja pääsinkin Kuntomaailmaan heti ensimmäisellä yrittämällä. Vuosi oli tuolloin 2002, ja sillä tiellä olen edelleen.

Olen matkan varrella kouluttautunut mm. box bic –ohjaajaksi, chi ball –ohjaajaksi, sekä IISEE sisäpyöräily-ohjaajaksi. Lisäksi olen käynyt lukuisia lyhyitä koulutuksia / ideapäiviä (mm. kahvakuula, kuminauhajumppa, foam roller, Nike Blast, jne.). Olen ohjannut erilaisia tunteja laidasta laitaan: box bicia, latin bicia, chi ballia, step aerobicia, tanssillista Groovea, koreografista aerobicia, syvävenyttelyä, kiertoharjoittelua, spinningiä, kuntonyrkkeilyä, jne. En edes muista kaikkia ohjaamiani tuntinimikkeitä.

kuntonyrkkeily

Oma valintani ohjaamieni tuntien suhteen on ollut se, että haluan itse suunnitella tuntini, ja siksi en ole osallistunut lisenssituntien ohjaajakoulutuksiin. Jos ohjaisin tällä hetkellä useamman tunnin viikossa, kiehtoisi jonkin lisenssitunnin ohjaaminen siksi, että pääsisin näkemään myös sen puolen ohjaustyöstä. Mutta koska ohjaan tällä hetkellä vain kaksi viikkotuntia (jotta jää aikaa valmentaa personal training –asiakkaita), en halua, että omat tuntini ovat jonkun toisen valmiiksi suunnittelemia lisenssitunteja.

Oma pitkäaikainen vakkarituntini sekä lempparini on Kiinteytys-tunti, joka pitää sisällään 20 min. helppoa sykkeen kohotusta, sekä 30 min. erilaisia lihaskuntoharjoitteita. Kuulostaa ehkä tylsältä peruskauralta, mutta itselleni tuo on yksi mielekkäimmistä ja haasteellisimmista tunneista suunnitella ja ohjata. Miksi? No, tunnista on haasteellista saada helppo, mutta kuitenkin mielenkiintoinen, tehokas ja kaikille mielekäs. Haasteellista on myös vuodesta toiseen uusien liikkeiden keksiminen, mutta juuri haasteellisuus tekee työstä mielenkiintoisen.

Tänä syksynä päätin ottaa uuden haasteen ja rupean ensi viikolla ohjaamaan Foam roller core – tuntia, sekä foam roller rullausta. Uudet haasteet ja koulutukset piristävät ja antavat uutta paloa työhön.

foam roller

Miten suunnittelen tuntini? Kiinteytys-tunnin kohdalla kaikki lähtee musiikista. Kuuntelen Spotifysta uutta musiikkia lähes päivittäin ja kerään sinne soittolistaa odottamaan uuden ohjelman suunnittelemista. Kun on ohjelman vaihdon aika, on mulla biisit usein jo kasassa. Lähden kuuntelemaan niitä sillä korvalla, mikä sopisi askellukseen ja mikä lihaskunto-osioon. Fiilistelen vähän olkkarin lattialla testaillen jotain liikkeitä. Kirjalien nopeasti ylös, minkä tyylisiä liikkeitä voisin laittaa mihinkin biisiin. Sitten rupean hahmottamaan biisien järjestystä. Mietin, miten kappaleet etenevät järkevästi. Tämän jälkeen tikutan biisit, eli lasken kappaleista tahteja ja kirjaan ne ylös. Kirjaan samalla kertosäkeet, säkeet, väliosat, jne. Näin biisin rakenne avautuu, ja siihen on helppo kirjata, mitä askeleita tai liikkeitä tulee mihinkin kohtaan. Tämän jälkeen luukutan biisejä täysillä ja improvisoin askeleet sen mukaan, mitä biisistä tulee mieleen. Joskus askeleet syntyvät melkein kuin itsestään, joskus taas on vähän takkuisempaa. Liikkeissä ammennan myös omista liikuntaharrastuksistani. Olen käynyt mm. potkunyrkkeilyn peruskurssin, harrastanut vuoden taichia, pari vuotta capoeiraa ja astangajoogaa, sekä tanssinut 10 vuotta.

afro

Lihaskunto-osuuteen pyrin aina keksimään jotain uutta. Käytän tunneillani sekä perusliikkeitä että myös toiminnallisempia harjoitteita. Välillä, jos takki on tyhjä, surffailen netissä ja etsin ideoita lihaskuntoharjoituksiin. Kun olen saanut suunniteltua ja kirjattua liikkeet biiseittäin, harjoittelen ohjelman vielä pari kertaa läpi. Yhteensä suunnittelen ja harjoittelen Kiinteytys-tuntia noin 6-8 tuntia.

Foam roller –tuntien suunnitteleminen lähtee puolestaan liikkeistä. Niissä liikkeet tehdään omaan tahtiin, joten musiikilla ei ole niinkään merkitystä.

Suurin virheeni ryhmäliikuntaohjaajan urani aikana on ehdottomasti ollut liian ahnehtiminen. Kymmenisen vuotta sitten ohjasin seitsemän vakituntia viikoittain, haalin päälle kaikki mahdolliset sijaistukset, harrastin myös vapaa-ajalla liikuntaa, opiskelin fysioterapeutiksi, sekä kirjoitin gradua puheviestinnästä.  Tästä seurasi paha unettomuusongelma, joka kroonistui, ja vaivaa ajoittain edelleen. Lisäksi kehoni vastustuskyky laski, kun ohjasin tunteja flunssaisena. En aikaisemmin sairastanut juuri koskaan, mutta tuolloin podin flunssaa 3 kk ajan, kun en antanut keholleni mahdollisuutta parantua. Seurauksena tästä sairastan nykyään noin 5 flunssaa vuodessa, vaikka nykyisin pidän huolen siitä, että en liiku kipeänä. Ehkäpä tärkein ohjeeni on siis tämä: Älä ohjaa kipeänä! Ja liika liikunta on liikaa!

Parasta ohjaamisessa on… Se, kun saa hymyn jonkun huulille. Kun saa innostaa ihmisiä liikkumaan viikosta toiseen ja vuodesta toiseen. Se, että saa itse luoda ja heilua musiikin tahtiin muiden mukana. Se, että koskaan ei ole valmis, vaan aina voi oppia uutta. Pieni jännitys vatsanpohjassa ennen tuntia. Mahtava fiilis tunnin jälkeen! 🙂

Vielä muutama vinkki ryhmäliikuntaohjaajaksi haluavalle:

–          Mieti, millaisia tunteja haluat ohjata ja kouluttaudu sen mukaan. Jos olet vannoutunut Les Mills – fani, ja koet helpommaksi sen, että saat valmiin tuntimateriaalin musiikkeineen ja koreografioineen, kannattaa harkita lisenssikoulutusta. Silloin et välttämättä tarvitse muuta ryhmäliikunnanohjaajakoulutusta.

–          Jos haluat rakentaa tuntisi itse, suosittelen ryhmäliikuntaohjaajan peruskoulutusta. Koulutuksia järjestävät mm. svoli, FAF, Trainer Lab, ja Safe.

–          Mieti, mikä on oma vahvuusalueesi. Onko sinulla jokin harrastustausta, jota voit hyödyntää ryhmäliikuntatuntien ohjauksessa (esim. tanssi, taistelulajit, tms.).

–          Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Itse ohjaaminen on aivan eri asia kuin pelkkä jumppaaminen.

–          Vieraile toisten ohjaajien tunneilla – saat sieltä hyviä vinkkejä itsellesi!

–          Älä ahnehdi liikaa. Olen nähnyt vuosien varrella niin monta kertaa sen, että aloitteleva ohjaaja haalii liian ison kasan tunteja ohjattavakseen, on valmis tuuraamaan, ja uhrautuu ohjaamaan myös flunssaisena. Pidemmän päälle jaksaminen loppuu ja terveys kärsii. Itsekin olen tämän kantapään kautta oppinut.

–          Analysoi omaa ohjaamistasi. Mikä toimii ja mikä ei? Myös säännöllinen videointi on hyvä apuväline kehittymisessä.

–          Pyydä palautetta ja ota se avoimesti vastaan. Aina kaikkea ei hoksaa itse, joten palaute on erittäin tärkeää.

–          Ole oma itsesi ja anna pala persoonastasi.

–          Ota huomioon se, että tuntien suunnitteleminen ja harjoitteleminen vie aikaa. Jos suunnittelet tunnit itse, on mietittävä ja hankittava musiikit, suunniteltava ohjelma ja sen jälkeen vielä harjoiteltava ja muisteltava se. Itselläni yhden tunnin suunnittelemiseen ja harjoittelemiseen menee tunnista riippuen noin 3-10 tuntia. Lisenssituntien ohjaaja säästyy musiikkien hankinnoilta ja suunnittelutyöltä, mutta aikaa kuluu koulutuksissa käymiseen, sekä tuntien harjoitteluun.

–          Kun olet ohjannut pitkään, hae virikkeitä uusista koulutuksista ja tunneista, niin et leipäänny.

–          Tee tunnistasi positiivinen elämys! Tunti saattaa olla asiakkaasi kohokohta raskaan työpäivän jälkeen.

–          Toisaalta jos joku menee mönkään, niin ole itsellesi armollinen. Kyseessä on jumppatunti, eikä aivokirurgia, eli kukaan ei kuole, jos vähän satut mokaamaan.

Nähdään jumpilla! 🙂

Terkuin, Kirsi

kirsinkuntopiiri

Moi! Olen Kirsi - intohimoinen liikkuja ja muiden liikuttaja. Haluan liikuttaa myös sinua. Tervetuloa mukaan kuntopiiriini!

6 vastausta artikkeliin “Miten minusta tuli ryhmäliikuntaohjaaja?”

  1. Oli mielenkiintoista luettavaa, kiitos!

    Olen itse tehnyt näitä hommia reilu puoli vuotta vasta ja oikein säikähtäneeni laskeskelin mihin kaikkialle olen syksyksi lupautunut :/ Teen onneksi freelancerpohjalta töitä ja ohjaustöiden lisäksi ei ole ns. päivätöitä, joten voinen itse säädellä treenimääriä jättämällä harrastuksia tarvittaessa vähemmälle.

    Tuohon lisenssi/itse suunnittelema asiaan haluan huomauttaa, että vaikka Zumba (c) on lisenssillä, on tunnit käytännössä aina ohjaajien itse suunnittelemia koreografioista ja biisivalinnoista lähtien. Zumba (c) -firma yrittää avittaa ohjaajien suunnittelutyötä ja kai siten peukut pystyssä toivoo, että taso pysyisi hyvänä, mutta ohjaajat ovat itse vastuussa tuntien sisällöistä ja tunnit vaihtelevat todella paljon ohjaajan mukaan. Ainoat ”säännöt” ovat, että 70% musiikista pitäisi olla lattareita ja hmmm.. hauskaa pitää olla 😀 Eli joo ei ole kovin tarkkaa touhua.

    • Tsemppiä ohjauksiin Ananasnainen! 🙂
      Ja joo, varmasti on muitakin lisenssitunteja kuin Zumba, joissa saa itse suunnitella tunnit. Eli vähän harhaanjohtavasti kirjoittelin. Zumbaohjauksia jossain vaiheessa harkitsin itsekin. 🙂

  2. Kiitos postaustoiveen toteuttamisesta! Tämä oli todella mielenkiintoista ja avartavaa luettavaa. Olet kyllä ehtinyt matkan varrella olla monessa mukana ja varmasti oppinut todella paljon! Teetkö nykyisin fysioterapeutin töitä ollenkaan vai oletko pääsääntöisesti liikunta-alalla? Itse hain ja sain nyt kolmikymppisenä opiskelupaikan fysioterapian koulutusohjelmasta, mutta päätös alanvaihdosta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa enää kovin helppo ja lykkäsin aloitusta nyt ainakin vuodella. Ehkä pääsisin toteuttamaan tätä halua auttaa ihmisiä voimaan paremmin ryhmäliikuntaohjauksen kautta yms, ettei aivan uuden ammatin opiskelu olisi tarpeen… Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan 🙂 Ja sitä ennen katson läpi nuo linkkaamasi ryhmäliikuntaohjaajakoulutukset, koska jostakinhan haaveen toteuttaminen täytyy aloittaa! Lämmin kiitos vielä kattavasta postauksesta ja kivaa loppukesän jatkoa sulle 🙂

    • Kiva, että postaus vastasi toiveeseen! 🙂 Mä en tee ns. perusfyssarin töitä lainkaan, mut toki hyödynnän sen puolen osaamista työssäni paljon. Melkein joka toisella yksilöasiakkaallani on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, joten osaan ottaa ne harjoittelussa huomioon sekä ohjata kuntouttavia harjoitteita. 🙂 Hyvän pohjan on siis fyssarin koulutus tarjonnut tälle työlle, mutta jos itse saisin päättää, tovoisin, että personal trainerin tutkinto olis amk-tasoinen, ja siinä olis kattavasti fysiologiaa, anatomiaa, ravintopuolen juttuja, kuntoilujuttuja, henkistä valmennusta, jne. Nyt tuntuu, että mikään pidempi koulutus ei oikein vastaa PT:n tutkintoa, ja nuo muutaman viikonlopun koulutukset on vain ihan pintaraapaisua.. 🙁
      Mutta ei muuuta kuin toteuttamaan haave! Ryhmäliikunnan ohjaaminen on ihan huippua! 🙂

  3. Oon nyt pari viikon aikana kiinnostunut ihan hirveesti ryhmäliikuntaohjaajaksi rupeemisesta ja lueskellut läpi ainakin puolet kaiken maailman fitnessblogeista ja eksyin sattumalta tännekkin. Mä oon käynyt jo useemman vuoden säännöllisen epäsäännöllisesti erillaisilla ryhmäliikuntatunneilla ja urheilen muutenkin tosi paljon, ylä-asteella treenasin 9 kertaa viikossa uintia päälle lenkit ja salit. Nykyään vähän kohtuullisemmin. Haluaisin ryhmäliikunnan ohjaajaksi koska veikkaan että se olisi minulle todella mieluinen tienaustapa mutta olen vasta pari kuukautta vaille 17. Mitä mieltä olet olenko liian nuori vielä ja kuinka paljon kokemusta mistäkin urheilusta pitäisi olla? Lisäksi, miten pääsit sinne lomakylään kesätöihin? Kuulostaa ihan unelmalta nimittäin urheilu ja matkustaminen yhdistettynä ja vielä kävisi kesätöistäkin. Ja vielä pari kysymystä minkälaisen tunnin vetämisestä sun mielestä kannattaisi aloittaa, ja onko les mills vetäjille vai ihan ryhmäliikuntatuntien vetäjille enemmän kysyntää?

    • Moi Suvi! Kiva, että ryhmäliikuntatuntien ohjaus kiinnostaa – se on ihan huippuhauskaa! 🙂 Mä oon käynyt 16-vuotiaan ohjaamalla huippuhyvällä tunnilla, joten ei se iästä ole kiinni. 🙂 Suosittelen, että mietit, missä sä olisit parhaimmillasi. Minkälaisista tunneista sä tykkäät, ja mikä on sun vahvuus? Koita vaikka ohjata erilaisia tunteja sun kavereille, niin siinä se selviää. Perus ryhmäliikuntaohjaajakoulutus antaa hyvät valmiudet omien tuntien rakentamiseen, mutta ei oo tae siitä, että sais töitä. Les Mills -tunnit on olleet jo pitkään pinnalla, ja vaikuttaa siltä, että ovat jatkossakin, joten sekään ei oo huono valinta, jos tuntuu omalta jutulta. 🙂 Mutta tuokaan koulutus ei ole vielä tae työpaikasta. Jotkut salit järjestää kaikille avoimia rekrypäiviä, joiden perusteella tekevät valinnat ja järjestävät itse koulutukset, joten kannattaa seurailla oman paikkakunnan salien sivuja. Ulkomaille lähdin ihan googlaamalla kesätöitä ulkomailla. Silloin vuosia sitten oli ainakin sivusto summerjobs.com, josta mä ton Turkin työn löysin. Italian työn taisin löytää ihan työkkärin sivuilta. 🙂 Ryhmäliikuntatuntien ohjaaminen on hyvä lisä esim. opintojen tai muiden töiden ohella. Täyspäiväsesti en suosittelis ohjaamaan tunteja, koska se on kuitenkin niin fyysisesti ja myös henkisesti kuormittavaa. Tsemppiä matkaan! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta