Millainen on ekologinen ruokavalio?

Moikka!

Ravinto herättää kuumia tunteita ja kiivaita keskusteluja. Moni pohtii, onko kova rasva terveellistä vai ei, syödäkö viljoja ja maitotuotteita vai ei? Entä onko lisäravinteista hyötyä? Mutta kuinka moni miettii, miten paljon oma syöminen kuormittaa luontoa? Millainen vaikutus omalla ruokakassilla on ympäristölle? Tunnustan, että olen itse miettinyt näitä asioita viime vuosina aivan liian vähän.

Tiesitkö, että ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen?

Olin aikoinaan 8 vuotta kasvissyöjä, joista vuoden verran vegaani, ja silloin tuli perehdyttyä ravinnon ekologisuuteen jonkin verran. En edelleenkään syö punaista lihaa (paitsi silloin tällöin riistaa), pyrin välttämään eineksiä, mutta syön paljon kanaa ja ennen maidotonta ruokavaliotani söin paljon maitotuotteita. Miten ekologinen oma ruokavalioni on?

Mielenkiintoni asiaa kohtaan heräsi, kun ystäväni perhe pääsi osallistumaan Sitran  Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen. Hankkeessa keskisuomalaiset perheet ja taloudet kokeilivat, millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä. Käytännössä etsittiin ja testattiin hyviä keinoja, joilla voi pienentää materiaalijalanjälkeä eli vähentää luonnonvarojen kulutusta. Yksi tarkastelun alla oleva asia oli ravinto. Ystäväperheelle rakennettiin ekologinen ja terveellinen ruokavalio, josta halusin itsellekin vinkkejä. Ruokavaliosta voit lukea enemmän täältä.

Kokosin seuraavat vinkit ekologiseen syömiseen eri lähteistä (lähteet linkkeinä jutun lopussa):

1. Vähennä ruokajätettä.

Tiesitkö, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois keskimäärin 64 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa? Huh, mikä määrä! Valtava määrä vettä, energiaa ja lannoitteita kuluu turhaan poisheitettävän ruuan valmistuksessa. Lisäksi kaatopaikalla ruokajäte aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä. Ruokajätteen vähentäminen on yksi parhaista keinoista vähentää ilmastopäästöjä. Lisäksi säästät rahaa!

Tässä vinkkejä ruokajätteen vähentämiseksi (lainattu Sitran sivuilta):

  • Älä osta liikaa ruokaa!
  • Perusta jääkaappiin ”syö heti” –hylly.
  • Opettele kokkaamaan jätteistä pyttipannua, pizzaa, jne.
  • Parasta ennen päiväyksenkin jälkeen useita tuotteita voi vielä syödä: katso, haista ja maista. 🙂
  • Pakasta ylijäänyt ruoka.
Mikä sekasorto! Mulla on jääkaapin siivous edessä, ja aion ottaa käyttöön "syö heti" -hyllyn.
Mikä sekasorto! Mulla on jääkaapin siivous edessä, ja aion ottaa käyttöön ”syö heti” -hyllyn.

2. Vältä ns. turhia elintarvikkeita, kuten sipsejä, karkkeja, limsaa ja alkoholia.

Saat kolme kärpästä yhdellä iskulla: säästät luontoa, rahaa, ja pidät painosi kurissa. 🙂

Mulla on tapana ostaa viikonlopuks viinipullo (tai kaks), ja lisäks aika usein joko karkkia tai sipsiä (tai molempia). Jospa tästä lähtien valitsen vain yhden ns. turhan herkun viikonloppuun? :)
Mulla on tapana ostaa viikonlopuks viinipullo (tai kaks), ja lisäks aika usein joko karkkia tai sipsiä (tai molempia). Jospa tästä lähtien valitsen vain yhden ns. turhan herkun viikonloppuun? 🙂

3. Popsi kotimaisia juureksia, marjoja, sieniä ja kesäisin kotimaisia avomaalla kasvatettuja kasviksia ja hedelmiä.

4. Nauti lihaa harkiten.

Esimerkiksi naudanlihakilon valmistamiseen tarvitaan luonnonvaroja 40 kiloa, mutta tofukiloon vain 5 kiloa. (Materiaalijalanjälki on laskettu MIPS-mittarilla, joka kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja on kulunut jonkin tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana.) Pidä esimerkiksi kaksi kasvisruokapäivää viikossa, jolloin korvaat lihan kasvikunnan proteiineilla, kuten pavuilla, linsseillä, kikherneillä, pähkinöillä ja siemenillä.

Tänään päivälliseksi valmistuu linssi-porkkanakeittoa. Postaan reseptin piakkoin (tällä viikolla). :)
Tänään päivälliseksi valmistuu linssi-porkkanakeittoa. Postaan reseptin piakkoin (tällä viikolla). 🙂

5. Nauti myös maitotuotteita harkiten.

Maidon voi korvata esim. kauramaidolla ja jugurtit soijajugurtilla. (Soijatuotteiden terveellisyydestä on tosin osin ristiriitaista tietoa.)

6. Suosi lähivesien pikkukalaa.

7. Vaihda riisi perunaan tai ohraan.

Tällä hetkellä kannattaa suosia kotimaisia juureksia.
Tällä hetkellä kannattaa suosia kotimaisia juureksia.

8. Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.

9. Suunnittele kauppalista ja kauppamatkat etukäteen.

Myös kauppamatkat kuormittavat luontoa. Jos käytät autoa, osta ruokaa kerralla riittävästi, tai kulje kävellen, pyörällä tai joukkoliikennettä hyödyntäen.

Arviot eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista (taulukko kopioitu sivustolta: https://ilmasto-opas.fi)

Ruoka-aine Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg
Naudanliha 15
Juusto 13
Sika 5
Broileri 4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella) 5
Riisi 5
Kasviöljy 3
Kananmuna 2,5
Kala 1,5
Ruisleipä 1,3
Sokeri 1,1
Kuiva papu 0,7
Marjat, vihannekset, peruna 0,2

 

Syön paljon broileria, joten oli iloinen yllätys, että sen kuormittavuus luonnolle on pienempi kuin esim. kasvihuoneessa talvella kasvatettujen vihannesten. Toki toinen kysymys on broilerin pitkälle viety jalostus… Mulla on seuraavaksi lukulistalla vihdoin kirja nimeltä Syötäväksi kasvatetut, ja katsotaan, uppoaako broileri vielä kirjan lukemisen jälkeen. Juuston ympäristökuormitus oli mulle negatiivinen yllätys. Olen tavallisesti juustohiiri. Jos palaan tältä maidottomalta ruokavaliolta takaisin maitotuotteiden käyttöön, niin lupaan vähentää juuston määrää.

Jos kiinnostuit aiheesta, on alla muutama mielenkiintoinen linkki, joista kokosin myös oman listani:

Lue, miten voit keventää ruokalautasesi materiaalijalanjälkeä tonnilla vuodessa: http://www.sitra.fi/blogi/ruokalautanen-keveni-tonnin

Resurssiviisaita ja terveellisiä reseptejä löytyy seuraavan jutun yhteydestä (mukana myös kanaa ja kalaa): http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kotitalous/terveyssuositusten-mukainen-ruoka-vaivatonta-ja-ekologista

Resurssiviisaita ja terveellisiä vegaanireseptejä löytyy seuraavan jutun yhteydestä: http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kotitalous/yhteiskayttoautoilua-ja-kasvisruokaa

WWF:n ruokaopas: http://wwf.fi/ruokaopas/

Kattava tietopaketti ilmastomyönteisestä ruokavaliosta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Ja lopuksi – kaikki ei tietenkään ole mustavalkoista ja yksinkertaista. Esimerkiksi niittyliha, eli vapaasti laiduntava nauta on varmastikin parempi vaihtoehto kuin vilja, joka on tehotuotettu. Yksi näkökulma asiaan tässä mielenkiintoisessa blogikirjoituksessa.

Tänään valmistin aamiaiseksi chia-puuroa. Välillä ns. superfoodien ekologisuus mietityttää, kun iso osa niistä tuodaan Suomeen kaukaa. Vastapainona itsekerättyjä suomalaisia mustikoita. :) Reseptin löydät mun instagram-tililtä: @kirsihartikainen
Tänään valmistin aamiaiseksi chia-puuroa. Välillä ns. superfoodien ekologisuus mietityttää, kun iso osa niistä tuodaan Suomeen kaukaa. Vastapainona itsekerättyjä suomalaisia mustikoita. 🙂 Reseptin löydät mun instagram-tililtä: @kirsihartikainen

Näillä miettein tällä kertaa…

Millaisia mietteitä teillä on tästä asiasta? Olis kiva kuulla ajatuksianne.  🙂

Terkuin, Kirsi

 

kirsinkuntopiiri

Moi! Olen Kirsi - intohimoinen liikkuja ja muiden liikuttaja. Haluan liikuttaa myös sinua. Tervetuloa mukaan kuntopiiriini!

14 vastausta artikkeliin “Millainen on ekologinen ruokavalio?”

  1. Kiitos juttumme jakamisesta ja mahtavaa että se vei mukanaan sinutkin! 🙂
    Sitran hanke opetti meille paljon. Meidän autottoman perheen ruoan osuus luonnon kokonaiskulutuksestamme oli kolmannes!
    Järkytti aivan.
    Meillä hankkeen myötä ostoslistalta hävisi kokonaan välipala viilit, ja kaikki muut eläinperäiset väheni suuresti. Koejaksolla olimme kuukauden täydin vegaaneja, mutta se ei ihan saanut suoraan jatkoa. Jogurtit ovat hirveän hintaisia ja makeutettuja usein lapsille huonolla tavalla, juustosta ei löytynyt hyvää korvaavaa tuotetta, sen kulutus väheni, mutta näin lihan leikkaajan tyttärenä lihan kulutus ei ikinä enään palaa edellisen kaltaiseksi! Se on juhlaruokaa jatkossa vain. (Ja vanhemmillani kyläillessä muuten jäisi mälkäiseksi!) 😉
    Yksi suuri tekijä vegaanista luopumiseen on lähiruoan suosiminen, hirvitti aivan välillä katsoa mistä mikäkin purkki olikaan peräisin. Mutta on kyllä upeasti tarjolla pohjoismaissa tuotettua vegaanista ravintoa! Ja tietysti takapihalla ensikesänä tulee kasvamaan hyvin paljon papuja-herneitä jne. broteiinin lähteitä.

    Tuolla hankkeemme sivuilla kerrotaan hyvin miten hanke eteni, tarjolla tosiaan on meidän kuukauden ruokalistamme resepteineen! 🙂

    Suosittelemaan miettimään omia tottumuksia! Pikkuasioilla on paljon merkitystä!
    Suosittelen myös meille hankkeen tutustuttamaa Kauppakassipalvelua! Viikottain ostomme kannetaan kotiovelle! Ihan mielettömän upea palvelu! Säästyy luonnonvaroja, mutta kyllä meillä se on aika mitä eniten arvostamme arjessamme!

    • Kiitos inspiraatiosta ja kommentista! 🙂

  2. Kiitos tästä jutusta! Olen kaivannutkin portaaliin juttua ruoan ekologisuudesta – varsinkin kun fitnessruokavalioon tuntuu kuuluvan vahvasti nimenomaan naudan jauheliha. Kovin paljon epäekologisemmaksi ei enää siitä pääse. Terveellinenkin ruokavalio voi olla ympäristöystävällinen ja eettinen. Toivottavasti postaat myös eettisestä ruoasta kirjan luettuasi!

    • Kiitos Mampsikka! Ja hyvä idea – postaan ehdottomasti myös eettisestä ruokavaliosta kirjan luettuani. 🙂

  3. Todella mielenkiintoinen ja kiinnostava postaus. Sain paljon uutta hyödyllisyä tietoa!:)

  4. Kiitos tästä postauksesta! 🙂 Mietin syömisiäni paljon ekologisuuden kannalta, en syö muuta lihaa kuin isän metsästämää hirveä ja WWF:n Kalaoppaan suosittelemia kaloja. Bataattikin sai jäädä, kun se tuodaan USAsta asti… 😀 Olenkin kaivannut tuollaisia tietolähteitä, miten saisi ruokavaliosta yhä ympäristöystävällisemmän.

    • Kiitos kommentista Larppa! Kiva kuulla, että säkin mietit ekologisuutta. 🙂

  5. Aivan mahtava juttu! Tää on aina ajankohtainen ja sitä pitäisi paukuttaa entistä enemmän.
    Itse näen usein kaupassa töissä ollessani ihmisiä, joille ei kelpaa kuin juuri tullut tavara eli siis vältetään kaikkia hieman vanhempia päiväyksiä. Tekisi mieli ravistella että hei haloo niissä ei ole yhtään mitään eroa! Itse asiassa kananmunatkin vatkautuvat paremmin kun ovat vanhempia. Itse teen juuri niin että haistan ja maistan ennen kuin heitän pois tavaraa.
    Lisäksi tein tänä vuonna uudenvuodenlupauksen: yritän vähentää lihansyöntiäni! Pidän lihasta (eli en ainakaan heti!) mutta ekologisista ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistöä haluan vähentää taakkaa omalta osaltani 🙂

    • Kiitos kommentista Noora! Tsemppiä lihan vähentämiseen! 🙂

  6. Moi kiva lukea tälläisia juttuja 🙂
    itse olen kohta ollut kaksi vuotta vegaani ja olo on hyvä. En enää pystyisi käyttää mitään eläinperäisiä tuotteita sen jälkeen kun olen nähnyt videoita ja lukenut kirjoja eläintuotannosta.

    Mieleen tuli tuosta maidosta että suomessa kaikki juo sitä, se opetetaan jo ala asteella että maito on super hyvää ja ainoa tapa pitää luut lujina. Mutta kun miettii niin tuntuu aika hullulta että aikuiset ihmiset juovat lehmän maitoa. ei maito ehkäise osteporoosilta, suomi on yksi osteoporoosin kärkimaita niin kuin myös maidon kulutuksen. Epäilen että onko maidolla ja ykköstyypin diabeteksella jokin yhteys (mutta valiohan ei halua tehdä yhteistyötä tuollaisten tutkimusten kanssa). Itsekin saatoin lapsena juoda maitoa koko ajan janojuomanakin siskollani on tuo ykköstyypin diabetes.

    • Kiitos kommentista Miisu! 🙂 Mulla oli jo pienenä jonkinlainen maitoallergia, eli menin maidosta aina ihan tukkoon, niin en oo koskaan oppinu juomaan maitoa. Mutta jugurttia, rahkaa ja juustoja oonkin sit syöny sen edestä. 🙂 Paitsi nyt, kun oon maidottomalla kokeilulla. 🙂

  7. Hei, kiitos tekstistä! Ihan mahtavaa, että olet ottanut ekologisuuden esille 🙂 Toi ilmastovaikutus taulukko on hyvä esimerkki siitä kuinka vasinkin monet eläinkunnantuotteet aiheuttavat päästöjä, mutta on mutta on muistettava, että ruoan tuotannossa on muutakin ympäristöhaittaavaa toimintaa kuin vain hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä. Esimerkiksi kananmunat näyttää ilmastotaulukossa jo melko ekologiselta, mutta kun mietimme kananmunien tuotannon typpi ja fosfori päästöjä, voimme huomata niiden olevan yksi suurimmista Itämeren rehevöittäjistä! Sen lisäksi hauaisin kysyä mitä mieltä olet riisiproteiinista? Riisihän on yksi vähiten proteiinia sisältävistä kasveista, eli jotta siitä saadaan tehtyä proteiinijauhetta, sitä tarvitaan järkyttävän suuri määrä. Riisin tuotannossa syntyy myös valtavat metaanipäästöt ja se tuodaan toiselta puolelta maapalloa vaikka meillä Suomessakin olisi vastaavia raaka-aineita, kuten kauraa, hernettä ja hamppua, joista myös voi tehdä proteiinijauheita tai kasvimaitoja. Halusin nyt vain laittaa pari kommenttia, sillä tuntuu, että olet tähän asti yksi ainoista fitness bloggaajista joita nämä ekologiset jutut kiinnostaa 🙂 Kiitos vielä kerran mielenkiintoisesta tekstistä!

    • Kiitos tosi hyvästä kommentista! Oot mahtavan hyvin perillä asioista, ja itellä on vielä pitkä matka tuohon tiedon määrään. 🙂 Mä meinasin vaihtaa heraproteiinin riisiproteiiniin siinä vaiheessa, kun rupesin maidottomalle ruokavaliolle, mutta kun luin, että riisinkasvatus on ilmastolle tosi kuormittavaa, jätin riisiproteiinin hankkimatta, ja ajatuksena on kokeilla tuota herneproteiinia. Riisimaito on ollut mulla testissä vain kerran, mutta oon valinnut sen sijaan kauramaidon. 🙂 Tykkään thaimaalaisesta ruuasta tosi paljon, ja sen kanssa jasmiiniriisi maistuu… mutta täytyy varmaan siihenkin kokeilla jotain korvaavia vaihtoehtoja.. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta