Nopea, helppo ja mehevä raparperipiirakka (myös vegaaneille sopiva)

Moi!

Ihanaa – raparperikausi on taas täällä! Kertoilin viime vuonna, että meillä on ihana biokaasun tankkausasema, jonka raparperipellolta saa tankkauksen yhteydessä ottaa raparperinvarsia. Viime tankkauksen yhteydessä lähti nippu mukaan, ja lupasin valmistaa niistä mun serkun valmistujaisiin raparperipiirakan.

Olin ajatellut valmistaa viime vuonna postaamani kuuden tuhannen kalorin raparperikakun,   mutta hupsista – leivinjauhe oli päässyt loppumaan. Ei siis muuta kuin soveltamaan, ja lopputulos olikin oikein mehevä.

raparperipiirakka

Tein piirakan pyöreään noin 25-30 cm halkaisijaltaan olevaan piirakkavuokaan.

Mehevä raparperipiirakka

Ainekset:

Pohja:

  • 150 g margariinia (tai voita). Mulla oli käytössä vegaaneille sopivaa tummansinistä Keijua.
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl sokeria
  • 2 rkl kylmää vettä

Raparperitäyte:

  • 4-6 raparperin vartta (riippuen varsien koosta)
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl kanelia
  • 1 rkl perunajauhoja

Murukuorrutus:

  • 150 g margariinia
  • 2 dl sokeria
  • 4 tl vanilijasokeria
  • 4 dl kaurahiutaleita

Sekoita pohjan jauhot ja sokeri kulhossa. Lisää margariini ja nypi taikinaa sormilla. Lisää vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirakkavuokaan ja laita jääkaappiin odottamaan.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Huuhtele raparperit ja kuori tarvittaessa (eli jos kuori on paksua). Leikkaa varret pieniksi paloiksi. Sekoita sokeri, kaneli ja perunajauhot ja lisää raparperit joukkoon.

Valmista murukuorrutus. Sulata rasva kattilassa, lisää muut aineet ja sekoita hyvin.

Levitä piirakkapohjalle raparperiseos ja sen päälle murukuorrutus.

Paista noin 20-25 minuuttia, kunnes pinta saa vähän väriä.

Tarjoile vaniljakastikkeen tai -jätskin tai kanssa.

Nauti!

Niin, ja sinne valmistujaisjuhliin en koskaan päässyt, kun mies sairastui kovaan flunssaan, eikä siitä ollut lähtijäksi Helsinkiin. Ja arvatkaas, miten piirakan kävi..? No, tietenkin syötiin se kahdestaan kahdessa päivässä! Hih! On siis petollisen hyvää herkkua.

Kokeile, jos uskallat! 😉

Terkuin, Kirsi

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *