Minun kotini

Tervehdys mökiltä!

Olen mökki- ja koti-ihminen. Rakastan käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan kirjaa tai katselemaan elokuvaa. Tykkään kokata kotona ennemmin kuin lähteä ulos syömään, ja nautin joogaamisesta olkkarin lattialla omassa rauhassa. Kesäisin parasta on omalla terassilla oleskelu.

Ihastuin alun perin olohuoneemme isoihin ikkunoihin. Niistä on näkymä takapihalle ja siitä alkavaan pieneen metsikköön (mikä ei tosin tässä kuvassa näy). Alun perin asuntomme keittiö ja olokerta olivat erillisiä tiloja. Niiden välinen seinä purettiin, ja tykkään alakerrassamme erityisesti siitä, että se on yhtä yhtenäistä tilaa, jossa on kuitenkin selkeästi keittiö, olkkari ja ruokailutila. Asumme oikeastaan alakerrassa ja yläkerrassa käymme nukkumassa. 😉

Meillä on kaksikerroksinen rivarin päätyasunto Jyväskylässä rauhallisella alueella viitisen kilometriä keskustasta. Muutimme nykyiseen kotiimme kesällä 2010, siis reilut kuusi vuotta sitten. Etsimme silloin tonttia tai omakotitaloa, mutta sopivaa ei löytynyt, ja silloisen vuokrasopimuksen päättyessä oli tehtävä jokin ratkaisu. Emme halunneet enää muuttaa vuokralle, ja kun löysimme kivan rivitalon päädyn rauhalliselta alueelta isolla takapihalla, päätimme osta sen.

Epäröin päätöstä, sillä asunto oli remontoitava lattiasta kattoon. Olimme jo yhden asunnon remontoineet (tai mieheni remontoi ja minä auttelin pikkupuuhissa), enkä oikeastaan olisi halunnut lähteä toiseen samanlaiseen projektiin. Kaupat kuitenkin tehtiin, ja olin innoissani omasta tulevasta kodista ja pihasta.

Olohuone on huone, jossa vietän ehdottomasti eniten aikaa. Uusin sisustuselementti on ihana Innoluxin Tubo kirkasvalolamppu, jonka saa myös himmennettyä tunnelmavalaisimeksi. Kirjoittelen muuten kirkasvalohoidosta lähiaikoina blogissani. Kiva päästä ensimmäistä kertaa elämässä testaamaan sen vaikutusta kaamoksen aikaan. Noiden taustalla olevien mäntyportaiden hiominen ja maalaaminen valkoiseksi oli muuten ”pikkuinen” projekti.
Olohuone on huone, jossa vietän ehdottomasti eniten aikaa. Uusin sisustuselementti on ihana Innoluxin Tubo kirkasvalolamppu, jonka saa myös himmennettyä tunnelmavalaisimeksi. Kirjoittelen muuten kirkasvalohoidosta lähiaikoina blogissani. Kiva päästä ensimmäistä kertaa elämässä testaamaan sen vaikutusta kaamoksen aikaan. Noiden taustalla olevien mäntyportaiden hiominen ja maalaaminen valkoiseksi oli muuten ”pikkuinen” projekti.

Rivitalomme on rakennettu vuonna 1984, ja siihen oli ennen meidän muuttoa tehty jonkin verran pintaremonttia. Edellisten asukkaiden tekemät valinnat eivät vaan olleet meidän makuun. Kaikki oli siis laitettava uusiksi.  Remontti alkoi maaliskuussa 2010, ja sen oli määrä olla valmis heinäkuuhun mennessä, jolloin vuokra-asuntomme avaimet olisi luovutettava. Remonttiaikataulun mukaan asunnon olisi pitänyt ehtiä hyvin valmiiksi ennen deadlinea, mutta sehän on enemmän sääntö kuin poikkeus, että remontit viivästyvät. Niin nytkin. Mieheni paiski remonttihommia oman työnsä ohella, ja nostan siitä hänelle hattua. Itse en olisi jaksanut. Kaikesta aherruksesta huolimatta asunto ei ollut läheskään valmis, kun tuli muuttopäivän aika. Niinpä muutimme remontin keskelle. Asunto oli toki muuttohetkellä asumiskelpoinen, mutta hyvin keskeneräinen. Ja voitte vain kuvitella, miten kävi, kun muutto oli tehty. Remontti jäi kesken. Niin perinteistä. 😀

Vaikka olen asunut viimeiset kuusi vuotta remontin keskellä, tykkään kodistamme. Laitoimme kotimme täysin oman makumme mukaan, mutta toki ajan muoti näkyy myös pintavalinnoissa. Nykyisin tekisin joitakin valintoja toisin, ja toki muotikin muuttuu kuudessa vuodessa. Mutta silti tykkään kodistamme.

Kun teimme remontin, oli keittiö ehdoton suosikkini. Rakastuin välitilan laatoitukseen ja muutenkin kokonaisuuteen.  Nykyisin valitsisin jo toisin, vaikka edelleen tykkään keittiöstämme.
Kun teimme remontin, oli keittiö ehdoton suosikkini. Rakastuin välitilan laatoitukseen ja muutenkin kokonaisuuteen. Nykyisin valitsisin jo toisin, vaikka edelleen tykkään keittiöstämme.

Alun perin meillä oli asua nykyisessä asunnossamme pari vuotta, etsiä sillä aikaa sopiva tontti tai omakotitalo ja laittaa sitten rivarimme myyntiin. Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Olemme viihtyneet nykyisessä kodissamme hyvin, ja ehkäpä myös siksi remontti on edennyt hitaasti. Välillä remontissa on otettu pieniä harppauksia eteenpäin, mutta sitten on taas into ja jaksaminen lopahtanut.

Kodissani ei ole yhtä tiettyä tyyliä, vaan esillä on rakkaita esineitä. Vihreävalkoinen pata on äitini peruja, ja Buddha on saatu tädiltäni häälahjaksi.
Kodissani ei ole yhtä tiettyä tyyliä, vaan esillä on rakkaita esineitä. Vihreävalkoinen pata on äitini peruja, ja Buddha on saatu tädiltäni häälahjaksi.

Nyt vihdoin ja viimein on remontti loppusuoralla. Mieheni lätki kesällä alakerran listat paikoilleen ja rakensi uuden ulkoterassin. Taas täytyy nostaa hattua! Remontoiminen ei nimittäin  ole ihan ensimmäinen asia omalla lomalistallani. (Nyt moni varmasti ihmettelee, miksi en ole mukana remontissa. No, kun en osaa! Ollaan kyllä kokeiltu, mutta enemmän aikaa menee mun opastamiseen, ja yleensä saadaan myös riita aikaiseksi. Olen siis poropeukalo.) Saatiin kesällä myös uusi sauna! Sauna oli aivan mahtava 40-vuotissynttäriyllätys miehelleni, jonka perhe oli järjestänyt. Olimme lomareissulla Skotlannissa ja kun tulimme kotiin, meitä odotti valmis sauna! Saunan tarinahan on se, että se purettiin vuonna 2010, ja silloin sinne vaihdettiin lattialaatat, mutta siihen saunan rakennuspuuhat silloin sitten jäivätkin. Saunamme on siis tähän kesään asti toiminut romuvarastona. 😀

Nyt on jäljellä enää yläkerran listoitus ja kylppärin viimeistelyt.

Vaikka pidän paljon asunnostamme ja sen sijainnista ja pihasta, on se koko ajan tuntunut väliaikaiselta ratkaisulta. Haaveissa on ollut omakotitalo järven rannalla. Niinpä emme ole oikeastaan panostaneet sisustamiseen. Odotan sitä hetkeä, kun ”loppuelämän” asunto on löytynyt, ja pääsen oikeasti sisustamaan. Ideoita ja ajatuksia on paljon! Ja kahden remontin kokeneena uskon nyt tietäväni oman tyylini, joka kestää myös aikaa.

Ruokailutilan pöytä on ostettu Tallinnasta. Olimme hakemassa sieltä remonttitarvikkeita, kun se osui silmään ja oli pakko saada matkaan. Rakastan edelleen tammista täyspuupöytäämme, vaikka muuten sisutukseen ei ole oikein panostettukaan.
Ruokailutilan pöytä on ostettu Tallinnasta. Olimme hakemassa sieltä remonttitarvikkeita, kun se osui silmään ja oli pakko saada matkaan. Rakastan edelleen tammista täyspuupöytäämme, vaikka muuten sisutukseen ei ole oikein panostettukaan.

Siedän aika huonosti keskeneräisyyttä ja välillä olen kiristellyt enemmän tai vähemmän hermoja. Välillä olen taas pystynyt sulkemaan silmäni keskeneräisyydeltä. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, ja tämä ajanjakso on varmasti opettanut minulle kärsivällisyyttä. 😉

Vaikka en ole kotiamme oikein sisustanut, niin vaihtelen joitain sisustuselementtejä vuodenaikojen mukaan. Syksyisin kaivan kaapista oranssit ja vihreät kynttilälyhdyt.
Vaikka en ole kotiamme oikein sisustanut, niin vaihtelen joitain sisustuselementtejä vuodenaikojen mukaan. Syksyisin kaivan kaapista oranssit ja vihreät kynttilälyhdyt.

Laitan yläkerrasta kuvia sitten, kun listat ovat paikoillaan. Toivottavasti vielä tämän vuoden puolella. 😉

Terkuin, Kirsi

 

 

kirsinkuntopiiri

Moi! Olen Kirsi - intohimoinen liikkuja ja muiden liikuttaja. Haluan liikuttaa myös sinua. Tervetuloa mukaan kuntopiiriini!

4 vastausta artikkeliin “Minun kotini”

  1. Kaunis asunto ja kaunis emäntä! 🙂

    Ihanan valoisa asunto, mutta ei siltikään liian valkoinen ja kliininen. Kodikas, ja tykkään pohjaratkaisusta.

    • Kiitos! 🙂 Mäkin odottelen, että pääsen kuvaamaan yläkertaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta