Äkkilähtö Sisiliaan osa 1

Pidän läppärilläni listaa toivematkakohteista. Kirjaan siihen kauniilta näyttäviä matkakohteita, joihin törmään esimerkiksi instagramissa, näen televisiosta, luen lehdestä jutun, tms. (lista on pitkä!). Yksi listallani ollut toive toteutui viime viikolla, kun vietin viikon Sisiliassa.

Varasimme äkkilähtölennot Sisiliaan Cataniaan vasta kaksi viikkoa ennen matkalle lähtöä. Olimme pitkin talvea leikitelleet matka-ajatuksilla, mutta minä emmin. Halusin kyllä lähteä reissuun, mutta samalla halusin säästää rahaa mahdollista ensi talven hieman pidemmälle suuntautuvaa matkaa varten.

Kun Suomen kevätkelit eivät pahemmin hellineet, ja eteeni osuivat suorat menopaluulennot Helsingistä Cataniaan hintaan 160 € / hlö, tartuin niihin kiinni.

Jos haluat kurkistaa, miten reissuni sujui, millaisen unelmarannan löysin, ja miltä tuntui istua pelkääjän paikalla Sisilian liikenteessä, niin tervetuloa lukemaan matkapäiväkirjaani!

Cefalu

 

Sisilian reissun matkapäiväkirja osa 1

pe 26.5. kohti Helsinkiä

Laukut pakattu ja reissumieli korkealla! Rinkka siis selkään ja junan kyytiin. Mahtavaa, että junaliput ovat Suomessa nykyisin edullisia, ja todella kätevää, kun Helsingin lentoasemalle pääsee suoraan junalla. Koska meillä oli tiedossa todella varhainen lento (klo 05.00, jolloin kentällä olisi oltava klo 03.00), olimme varanneet kentän kupeesta Forenom Hostellista huoneen. Näin saisimme lepuutettua jalkoja edes muutaman tunnin. Forenom Hostel ei ollut mieltä ylentävä paikka, mutta sijaitsi kävelymatkan päässä kentältä. Kävelimme aikamme kuluksi Jumboon, josta haimme evästä, sekä alkavan reissun kunniaksi hieman viiniä. 😉 En yllättynyt yhtään, että en saanut unen päästä laisinkaan kiinni, mutta onneksi mieheni sai nukuttua pari tuntia, sillä hänellä oli seuravana aamuna edessä Sisiliassa noin kolmen tunnin ajomatka.

la 27.5. kohti Cataniaa ja Cefalua

Kolmen ja puolen tunnin mittainen lento Cataniaan hujahti nopeasti. Olimme vuokranneet etukäteen auton Italy Car Rent –vuokraamosta, ja saatiin auto nopeasti alle. Viereisten vuokraamoiden tiskeille oli huomattavasti pidemmät jonot. Musta, kiiltävä ja iso automme hohti uutuuttaan, ja hieman kauhistuneena mietin, mahtaako säilyä reissumme ajan naarmuttomana. Nyt olisi ehkä ollut paikallaan hieman pienempi ja rähjäisempi auto. Meitä oli varoiteltu Sisilian hurjasta liikenteestä. Pääsimme kuitenkin kentältä sujuvasti matkaan. Olemme ajaneet aikaisemmin Pohjois-Italiassa, eikä Sisilian liikenne mielestäni poikennut siitä. Kyllä – autot ajavat kovaa, ja kyllä – kadut ovat osittain kapeita ja mutkaisia, joten auton naarmuuntumista saakin pelätä, mutta liikenne on myös joustavaa ja sujuvaa. Maanteillä ajaminen sujui muitta mutkitta. Pienissä kaupungeissa (Cefalu, Taormina) sai puolestaan olla silmä koko ajan tarkkana.

Suuntasimme sisämaan kautta kohti Sisilian pohjoisrannikolla sijaitsevaa Cefalua, missä majoituimme viideksi seuraavaksi yöksi. Alun perin katselimme aivan Catanian lähistöllä olevia lomakohteita, mutta Cefalu pisti google-hauissa kauneudellaan silmään. Olen todella onnellinen, että valikoimme juuri tuon ihanan, pienen kylän. Se oli mielestäni koko matkan kaunein ja ihanin kohde.

Reissun ensimmäinen ateria – pizza totta kai! Vei kielen mennessään!

Majoituimme Cefalussa Booking.comista löytämäämme Villa Magaraan. Magara valikoitui majapaikaksemme sen huikeiden maisemien ja rauhallisen sijaintinsa takia. Pidämme ylipäänsä enemmän huoneistotyylisistä majapaikoista, eikä niinkään hotelleista. Oma keittiö on must, ja all inclusive big no no!

Maisema meidän terassilta. Turkoosi meri siintää. Niin kaunista!
Villa Magarassa oli omia vapaana kulkevia vuohia, aaseja, lampaita, kanoja, koira, kissa…
Uusi kaverini. Älkää kertoko kenellekään, että ruokin tätä kissaa! 😀

Villa Magara oli kaikkea sitä, mitä odotimme. Voiko ihanampaa paikkaa ollakaan?

Pienenä haittapuolena oli liikkuminen Cefalun ja Villa Magaran välillä. Kävellen matka kesti yhteen suuntaan 45 min. (vaikka käveli reippaasti) ja autolla ajaminen keskustan kapeilla kaduilla oli stressaavaa, eikä ilmaisia parkkipaikkoja löytynyt.

Majoituttuamme kurvasimme vanhan kaupungin keskustaan ruokaostoksille, sekä tutustumaan Cefalun kauniisiin kujiin. Ja tiesin ja tunsin olevani Italiassa, kun paikallinen komea, nuori mies silmäili minua päästä varpaisiin ja huikkasi: ”Uu laa laa..” 😉

Mua viehättivät erityisesti Cefalun aito meiniki (vaikka turismia onkin) ja kapeat kujat.
Duomon aukio
Cefalun kapeilla kujilla.
Cefalun ranta

su 28.5. Biitsille, beibe

Ensimmäinen aamumme Sisiliassa alkoi aurinkoisissa merkeissä, ja päätimme etsiä kävellen lähimmän uimarannan. Parinkymmenen minuutin kävelymatkan päästä löytyi upea pikkukiviranta Caldura Beach. Ranta sijaitsi suojaisassa poukamassa ja vesi oli kristallin kirkasta. Niin kaunista!

Aikaisemmin olin todellinen auringonpalvoja ja vietin rannalla useita tunteja. Nyt riittää tunti kerrallaan. Enempää en jaksa makoilla, ja lisäksi ihoni rupeaa punoittamaan.

Päivästä muodostui todellinen kävelypäivä, sillä päätimme vielä illalla kävellä Cefalun kylään syömään ja ihailemaan auringonlaskua.

Illalliseksi mereneläviä. Kalaa tai äyriäisiä tulikin syötyä joka päivä, nam!

Kävelymatka takaisin taittui puolijuosten, sillä hämärä meinasi yllättää. Paluumatkan loppuosa nimittäin kulki mutkaista ja kapeaa autotien vartta pitkin. Eikä katuvaloja ollut. Anoppi antoi meille matkaan mukaan heijastimet (meidän matkojen sisäpiirivitsi), ja nyt niitä heijastimia olisi todella tarvittu! 😀

ma 29.5. Sant d’Ambrogio ja upea auringonlasku

Tsekkailin Trip Advisorista Cefalun lähistöltä löytyviä mielenkiintoisia paikkoja, ja siellä silmääni pisti pieni Sant d’Ambrogion kylä. Kylää oli kehuttu herttaiseksi, kauniiksi ja aidoksi. Suuntasimme siis sinne. Paikalla meitä odotti taas sokkeloiset, todella kapeat kujat, sekä parkkeerausongelma. Auto jäi hieman leveämmän kadun varteen ja laitoin peukut pystyyn, ettei tullessa ikkunalasilla odottaisi sakko. Sisilian parkkeerausmääräykset ovat mielestäni epäselvät ja kummalliset.

Kiertelimme jonkin aikaa katuja, mutta emme syttyneet kylään sen kummemmin. Kylän ranta oli kyllä kaunis, mutta aivan kiinni autotiessä. Niinpä visiittimme oli todellinen pikavisiitti.

Palasimme Cefaluun ja suuntasimme uimaan Cefalun vanhan kaupungin keskustassa olevalle hiekkarannalle. Pitkä hiekkaranta alkaa aivan keskustasta ja jatkuu pitkälle eteenpäin. Kaunis pikkukivirantamme vei kuitenkin omalla tunnelmallaan voiton.

Myös Villa Magaran uima-altaalta oli upeat maisemat alas merelle.

Illalla suuntasimme autolla Cefalun keskustaan, jotta saisimme ihailtua auringonlaskun loppuun saakka. Taivas olikin upea.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Kirsi

PS. Matkapäiväkirjan toinen osa on työn alla. Jos haluat pysyä matkassa mukana, niin pysy siis kuulolla! 😉

Lomaterveisiä ja 39-vuotiaan ajatuksia

Vietin viime viikolla talvilomaa. Käytiin loman alkajaisiksi perjantai-iltana Laukaan Kanavateatterissa katsomassa hauska Yksiöön en äitee ota. Näytelmä oli tosi hauska, ja suosittelisin sitä, mutta viimeinen esitys ehti mennä jo! Istuttiin teatterin jälkeen iltaa perheen kera, ja seuraavana päivänä vähän väsytti. 😉 Vähän väsynyt päivä sattui olemaan 39-vuotissynttäripäiväni. Ja on myönnettävä, että nykyisin väsymys painaa enemmän kuin kaksikymppisenä. 😉

Väsymys välillä painaa, ja näkyy naamasta. 😀

Vuosi aikaa neljäänkymppiin

Tuntuu oudolta, että ensi vuonna tähän aikaan olen 40-vuotias. Tuo lukema tuntuu ”vanhalta”. Mutta ei onneksi kuitenkaan kamalalta. En siis tunnusta, että potisin neljänkympin kriisiä. En muuten koskaan kokenut myöskään sitä kuuluisaa kolmenkympin kriisiä. Minusta on aina ollut mukavaa olla juuri sen ikäinen kuin olen. (Paitsi lapsena haaveilin siitä, kun täytän 16 ja pääsen festareille, hehe..)

Kriisiä ei siis ole, mutta aivan kaikki ulkoiset muutokset eivät miellytä silmää. Nyt, 39-vuotiaana, rypyt valtaavat naamani, harmaat hiukset pääni, ja silmäpussit ja silmäluomet valuvat lattiaa kohti. 😀 Myös kilot tarttuvat kroppaani aivan eri tavoin kuin ennen. Kolotuksiakin on jo siellä sun täällä. Mutta nämä kaikki kuuluvat asiaan, ja koitan oppia rakastamaan myös ryppyjäni sekä siellä täällä vilkkuvia vitivalkoisia hiuksia.

Näistä ulkoisista muutoksista huolimatta tunnen olevani ”nuori”. Pähkäilen vieläkin, mitä minusta tulee ”isona”, ja kaikki ovet ovat avoinna. Odotan innolla tulevia vuosia. Niin.. tuntuu hyvältä olla 39-vuotias.

Koen, että olin ulkoisesti hehkeimmilläni kolmekymppisenä. Nykyisin naama on ”hieman” väsyneempi, ja ihan niin kuin tukkakin olis ohentunut verrattuna tähän 9 vuotta sitten otettuun kuvaan. 😀

Mökkeily on parasta

Vietettiin hiihtoloma lähes kokonaan mökillä Hankasalmella. Vaikka mökki ei ole meidän oma, vaan vuokramökki, on siitä tullut rakas paikka, ja käymme siellä useamman kerran vuodessa. Mökin terassilta aukeavassa maisemassa on vain jotain sanoin kuvaamattoman kaunista ja rauhoittavaa.

Tässä mökkiloman fiiliksiä kuvina.

Mökkiterassilta avautuva maisema on superkaunis auringon laskiessa.
Maisema on kaunis myös harmaalla kelillä.
Ja aurinkoisella kelillä.
Mökki ei ole mikään luksusmökki, vaan siellä on ulkovessa ja talvella suihkuvesi on pumpattava kuvan mukaisesti järvestä. Juomavesi kannetaan mukanamme. Jokin tässä askeettisuudessa myös viehättää.
Lomallemme osui niin aurinkoisia kuin harmaitakin päiviä. Aurinkokelillä käveleskeltiin jäällä. Eräs pilkki, minä jumppasin. 😉

Oikeasti tein koko loman aikana vain yhden tunnin mittaisen treenin, ja loput olivat 10-20 min. mittaisia lyhyitä aktivointeja jäällä käppäilyn lomassa. Ei muuta kuin testaamaan instagram-tililtäni löytyviä ulkojumppia. 😉 Ne eivät jostain syystä näy alla kokonaisina.. 😕

Reisi-vatsa-peppu numero 1:

 

Reisi-vatsa-peppu numero 2:

 

Jääjoogaa:

What a beautiful day! Lazy walking and sun! 🌞 #yogaonice #snowyoga #yoga #winterholiday #sunshine #fitfashionfi

A post shared by Kirsi Hartikainen (@kirsinkuntopiiri) on

 

Penkkijumppaa ylävartalolle:

Harmaalla kelillä minä luin mökissä, eräs pilkki silloinkin. Eli pieni piste jäällä on mieheni. 😉
Aurinkoisella kelillä maistui Happy Joe. Mulla oli mukana alkoholittomia versiota, koska illalla tuli otettua lasi tai pari viiniä, enkä halunnut ylen määrin nauttia alkoholia. Happy Joen alkoholiton siideri on mielestäni paras alkoholiton siideri, mitä löytyy. Vetää täysin vertoja alkoholipitoisille siidereille.
Naistenpäivälle osui lumituisku, mutta pulla ja minttukaakao oli päästävä nauttimaan ulkona.
Harmaakin voi olla kaunista.
Hyvien juomien lisäksi mökkeilyyn kuuluu meillä hyvät ruuat. Nyt mm. paistettiin hirven sisäfilettä takkatulen loimuissa. Tuli suussa sulavaa.
Näihin aurinkoisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa.

Mukavaa viikkoa! 🙂

Terkuin, Kirsi