Rikottu ikkuna ym. syyslomaviikon kuulumisia

Moi!

Kerroin edellisessä postauksessani, että olen viettänyt tämän viikon syyslomaa ja lupasin kirjoitella syyslomaviikon kuulumisia.

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, loma alkoi flunssaisissa tunnelmissa, ja flunssa kestikin koko lomaviikon. Onneksi lämmöt laskivat loman alkaessa, joten pääsin ulkoilemaan ja joogailemaan, sekä viikon päätteeksi vähän myös puuhastelemaan pihatöiden parissa.

Kauniit kelit suosivat syyslomalla.

Vietettiin lomalla muutama päivä minulle erittäin rakkaaksi tulleella mökillä. Mökki kuuluu eräälle kalastus- ja metsästysseuralle, jonka jäsen mieheni on. Olemme muutaman viimeisen vuoden aikana käyneet mökillä useamman kerran vuodessa, ja jos Suomesta pitäisi valita lempimaisema, olisi se ehdottomasti mökin edustalta avautuva järvimaisema. Olipa vuodenaika, keli tai vuorokaudenaika mikä vain, on mökin edustalta avautuvassa maisemassa jotain sykähdyttävää.

Tämä maisema on minulle rakas.

Saimme tälläkin kerralla nauttia kauniista maisemasta sen eri sävyissä: peilityynellä kirkkaalla kelillä, harmaalla syyssäällä, sekä sumun ympäröimänä. Iltaisin päästiin ihastelemaan mitä upeampia kultaisia, pinkkejä ja punaisia auringonlaskuja.

Tätä kuvaa (tai muitakaan kuvia) ei tarvinnut muokata – mutta toki maisemat ja värit ovat luonnossa vielä upeammat.

Nähtiin myös ensimmäistä kertaa mökin iltataivaalla revontulet – jopa kahtena iltana peräkkäin! Harmi, ettei saatu niitä ikuistettua. Oikea kamera oli kotona, eikä kännykän kamerassa riittänyt tehot yöllä kuvaamiseen – tuli pelkkiä mustia kuvia. 😀

Kauniiden maisemien lisäksi pääsimme nauttimaan luonnon antimista – metsästä löytyi suppilovahveroita, ja järvi antoi ahvenia.

Minä pyydystin näistä neljä!

 

Ikkunasta sisään

Kommelluksitta ei tämäkään loma sujunut. Mökille on vain yksi avain, ja pidämme sitä yleensä mökin ulkopuolella roikkumassa seinällä. No, olimme juuri lähdössä ulkoilemaan, ja minä piipahdin vielä mökkiin hakemaan nenäliinan. Avasin oven, laitoin avaimen naulaan, otin nenäliinan ja paiskasin oven kiinni. Huomaten samalla, että en suinkaan ripustanut avainta oven ulkopuolella olevaan avainnaulaan, vaan sisäpuolelle.. apua! Mökiltä on tunteroisen matka Jyväskylään, josta olisi lähdettävä hakemaan toinen avain. Paitsi että myös autonavaimet olivat mökin sisällä. 😀 Aikamme pähkäiltyämme päätimme koittaa mennä ikkunasta sisään. Saimme tähän mökki-isännän luvan, joten luvatta emme murtautuneet mökkiin. 😉 Koitimme parhaamme mukaan säilyttää ikkunalasin ehjänä, ja tuplaikkunan ensimmäinen lasi säilyikin ehjänä, mutta toinen räsähti rikki. No, pääsimme ikkunasta sisään, tilasimme 40 km päästä Niemisjärveltä uuden ikkunalasin, haimme sen seuraavana päivänä ja asensimme paikalleen. No, jäipähän taas hauska muisto, vaikka ensiksi ei naurattanut yhtään. 😀

 

Minulle lomaan kuuluvat myös hyvä ruoka, hyvät juomat, sekä herkut. Koska tiedostan tämän ja sallin sen itselleni, en tunne huonoa omaatuntoa. 🙂

Pientä puuhastelua kotona ja lisää kauniita maisemia

Kotona laitoimme pihaa talvikuntoon. Istutimme sipulipenkin, josta toivon mukaan nousee ensi keväänä krookuksia ja muita kauniita kukkia. Jännityksellä odotan, miten käy – en nimittäin ole laisinkaan kokenut puutarhuri.

Tuohon kiven ympärille nousee toivottavasti keväällä kukkasia.

Pihahommien lisäksi pesimme terassit ja pihakalusteet, ja kalusteet saivat myös öljyn pintaansa.

Aherruksen keskellä lähdimme tänään nauttimaan upeasta kelistä Hyyppäänvuorelle. Hyyppäänvuoren päältä avautuvat upeat maisemat niin kesällä, syksyllä kuin talvellakin.

Hyyppäänvuori tarjoaa mielestäni yhden kauneimmista keskisuomalaisista maisemista.

Jos kiinnostuit paikasta, olen kirjoitellut siitä aikaisemmin täällä.

Korkkasin lomalla glögikauden. Maistelimme eilen uutta Blossaa eri muodoissa. Nam!

Huomenna alkaa taas arki. On kiva päästä taas rutiineihin kiinni ja flunssan jälkeen treenailemaan. Toisaalta olisin voinut lomailla helposti vielä toisen tai kolmannenkin viikon.. talvilomaa odotellessa.. 😉

Kevyttä kävelyä luonnossa, joogailua, lukemista, saunomista, hyvää ruokaa ja rentoutumista. Mitä muuta lomalta voisi toivoa..? Minulle syyslomaviikko oli täydellinen. 🙂

Ihanaa syyslomaa teille, keillä se on vielä edessä!

Terkuin, Kirsi

 

Lomaterveisiä ja 39-vuotiaan ajatuksia

Vietin viime viikolla talvilomaa. Käytiin loman alkajaisiksi perjantai-iltana Laukaan Kanavateatterissa katsomassa hauska Yksiöön en äitee ota. Näytelmä oli tosi hauska, ja suosittelisin sitä, mutta viimeinen esitys ehti mennä jo! Istuttiin teatterin jälkeen iltaa perheen kera, ja seuraavana päivänä vähän väsytti. 😉 Vähän väsynyt päivä sattui olemaan 39-vuotissynttäripäiväni. Ja on myönnettävä, että nykyisin väsymys painaa enemmän kuin kaksikymppisenä. 😉

Väsymys välillä painaa, ja näkyy naamasta. 😀

Vuosi aikaa neljäänkymppiin

Tuntuu oudolta, että ensi vuonna tähän aikaan olen 40-vuotias. Tuo lukema tuntuu ”vanhalta”. Mutta ei onneksi kuitenkaan kamalalta. En siis tunnusta, että potisin neljänkympin kriisiä. En muuten koskaan kokenut myöskään sitä kuuluisaa kolmenkympin kriisiä. Minusta on aina ollut mukavaa olla juuri sen ikäinen kuin olen. (Paitsi lapsena haaveilin siitä, kun täytän 16 ja pääsen festareille, hehe..)

Kriisiä ei siis ole, mutta aivan kaikki ulkoiset muutokset eivät miellytä silmää. Nyt, 39-vuotiaana, rypyt valtaavat naamani, harmaat hiukset pääni, ja silmäpussit ja silmäluomet valuvat lattiaa kohti. 😀 Myös kilot tarttuvat kroppaani aivan eri tavoin kuin ennen. Kolotuksiakin on jo siellä sun täällä. Mutta nämä kaikki kuuluvat asiaan, ja koitan oppia rakastamaan myös ryppyjäni sekä siellä täällä vilkkuvia vitivalkoisia hiuksia.

Näistä ulkoisista muutoksista huolimatta tunnen olevani ”nuori”. Pähkäilen vieläkin, mitä minusta tulee ”isona”, ja kaikki ovet ovat avoinna. Odotan innolla tulevia vuosia. Niin.. tuntuu hyvältä olla 39-vuotias.

Koen, että olin ulkoisesti hehkeimmilläni kolmekymppisenä. Nykyisin naama on ”hieman” väsyneempi, ja ihan niin kuin tukkakin olis ohentunut verrattuna tähän 9 vuotta sitten otettuun kuvaan. 😀

Mökkeily on parasta

Vietettiin hiihtoloma lähes kokonaan mökillä Hankasalmella. Vaikka mökki ei ole meidän oma, vaan vuokramökki, on siitä tullut rakas paikka, ja käymme siellä useamman kerran vuodessa. Mökin terassilta aukeavassa maisemassa on vain jotain sanoin kuvaamattoman kaunista ja rauhoittavaa.

Tässä mökkiloman fiiliksiä kuvina.

Mökkiterassilta avautuva maisema on superkaunis auringon laskiessa.
Maisema on kaunis myös harmaalla kelillä.
Ja aurinkoisella kelillä.
Mökki ei ole mikään luksusmökki, vaan siellä on ulkovessa ja talvella suihkuvesi on pumpattava kuvan mukaisesti järvestä. Juomavesi kannetaan mukanamme. Jokin tässä askeettisuudessa myös viehättää.
Lomallemme osui niin aurinkoisia kuin harmaitakin päiviä. Aurinkokelillä käveleskeltiin jäällä. Eräs pilkki, minä jumppasin. 😉

Oikeasti tein koko loman aikana vain yhden tunnin mittaisen treenin, ja loput olivat 10-20 min. mittaisia lyhyitä aktivointeja jäällä käppäilyn lomassa. Ei muuta kuin testaamaan instagram-tililtäni löytyviä ulkojumppia. 😉 Ne eivät jostain syystä näy alla kokonaisina.. 😕

Reisi-vatsa-peppu numero 1:

 

Reisi-vatsa-peppu numero 2:

 

Jääjoogaa:

What a beautiful day! Lazy walking and sun! 🌞 #yogaonice #snowyoga #yoga #winterholiday #sunshine #fitfashionfi

A post shared by Kirsi Hartikainen (@kirsinkuntopiiri) on

 

Penkkijumppaa ylävartalolle:

Harmaalla kelillä minä luin mökissä, eräs pilkki silloinkin. Eli pieni piste jäällä on mieheni. 😉
Aurinkoisella kelillä maistui Happy Joe. Mulla oli mukana alkoholittomia versiota, koska illalla tuli otettua lasi tai pari viiniä, enkä halunnut ylen määrin nauttia alkoholia. Happy Joen alkoholiton siideri on mielestäni paras alkoholiton siideri, mitä löytyy. Vetää täysin vertoja alkoholipitoisille siidereille.
Naistenpäivälle osui lumituisku, mutta pulla ja minttukaakao oli päästävä nauttimaan ulkona.
Harmaakin voi olla kaunista.
Hyvien juomien lisäksi mökkeilyyn kuuluu meillä hyvät ruuat. Nyt mm. paistettiin hirven sisäfilettä takkatulen loimuissa. Tuli suussa sulavaa.
Näihin aurinkoisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa.

Mukavaa viikkoa! 🙂

Terkuin, Kirsi