Rikottu ikkuna ym. syyslomaviikon kuulumisia

Moi!

Kerroin edellisessä postauksessani, että olen viettänyt tämän viikon syyslomaa ja lupasin kirjoitella syyslomaviikon kuulumisia.

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, loma alkoi flunssaisissa tunnelmissa, ja flunssa kestikin koko lomaviikon. Onneksi lämmöt laskivat loman alkaessa, joten pääsin ulkoilemaan ja joogailemaan, sekä viikon päätteeksi vähän myös puuhastelemaan pihatöiden parissa.

Kauniit kelit suosivat syyslomalla.

Vietettiin lomalla muutama päivä minulle erittäin rakkaaksi tulleella mökillä. Mökki kuuluu eräälle kalastus- ja metsästysseuralle, jonka jäsen mieheni on. Olemme muutaman viimeisen vuoden aikana käyneet mökillä useamman kerran vuodessa, ja jos Suomesta pitäisi valita lempimaisema, olisi se ehdottomasti mökin edustalta avautuva järvimaisema. Olipa vuodenaika, keli tai vuorokaudenaika mikä vain, on mökin edustalta avautuvassa maisemassa jotain sykähdyttävää.

Tämä maisema on minulle rakas.

Saimme tälläkin kerralla nauttia kauniista maisemasta sen eri sävyissä: peilityynellä kirkkaalla kelillä, harmaalla syyssäällä, sekä sumun ympäröimänä. Iltaisin päästiin ihastelemaan mitä upeampia kultaisia, pinkkejä ja punaisia auringonlaskuja.

Tätä kuvaa (tai muitakaan kuvia) ei tarvinnut muokata – mutta toki maisemat ja värit ovat luonnossa vielä upeammat.

Nähtiin myös ensimmäistä kertaa mökin iltataivaalla revontulet – jopa kahtena iltana peräkkäin! Harmi, ettei saatu niitä ikuistettua. Oikea kamera oli kotona, eikä kännykän kamerassa riittänyt tehot yöllä kuvaamiseen – tuli pelkkiä mustia kuvia. 😀

Kauniiden maisemien lisäksi pääsimme nauttimaan luonnon antimista – metsästä löytyi suppilovahveroita, ja järvi antoi ahvenia.

Minä pyydystin näistä neljä!

 

Ikkunasta sisään

Kommelluksitta ei tämäkään loma sujunut. Mökille on vain yksi avain, ja pidämme sitä yleensä mökin ulkopuolella roikkumassa seinällä. No, olimme juuri lähdössä ulkoilemaan, ja minä piipahdin vielä mökkiin hakemaan nenäliinan. Avasin oven, laitoin avaimen naulaan, otin nenäliinan ja paiskasin oven kiinni. Huomaten samalla, että en suinkaan ripustanut avainta oven ulkopuolella olevaan avainnaulaan, vaan sisäpuolelle.. apua! Mökiltä on tunteroisen matka Jyväskylään, josta olisi lähdettävä hakemaan toinen avain. Paitsi että myös autonavaimet olivat mökin sisällä. 😀 Aikamme pähkäiltyämme päätimme koittaa mennä ikkunasta sisään. Saimme tähän mökki-isännän luvan, joten luvatta emme murtautuneet mökkiin. 😉 Koitimme parhaamme mukaan säilyttää ikkunalasin ehjänä, ja tuplaikkunan ensimmäinen lasi säilyikin ehjänä, mutta toinen räsähti rikki. No, pääsimme ikkunasta sisään, tilasimme 40 km päästä Niemisjärveltä uuden ikkunalasin, haimme sen seuraavana päivänä ja asensimme paikalleen. No, jäipähän taas hauska muisto, vaikka ensiksi ei naurattanut yhtään. 😀

 

Minulle lomaan kuuluvat myös hyvä ruoka, hyvät juomat, sekä herkut. Koska tiedostan tämän ja sallin sen itselleni, en tunne huonoa omaatuntoa. 🙂

Pientä puuhastelua kotona ja lisää kauniita maisemia

Kotona laitoimme pihaa talvikuntoon. Istutimme sipulipenkin, josta toivon mukaan nousee ensi keväänä krookuksia ja muita kauniita kukkia. Jännityksellä odotan, miten käy – en nimittäin ole laisinkaan kokenut puutarhuri.

Tuohon kiven ympärille nousee toivottavasti keväällä kukkasia.

Pihahommien lisäksi pesimme terassit ja pihakalusteet, ja kalusteet saivat myös öljyn pintaansa.

Aherruksen keskellä lähdimme tänään nauttimaan upeasta kelistä Hyyppäänvuorelle. Hyyppäänvuoren päältä avautuvat upeat maisemat niin kesällä, syksyllä kuin talvellakin.

Hyyppäänvuori tarjoaa mielestäni yhden kauneimmista keskisuomalaisista maisemista.

Jos kiinnostuit paikasta, olen kirjoitellut siitä aikaisemmin täällä.

Korkkasin lomalla glögikauden. Maistelimme eilen uutta Blossaa eri muodoissa. Nam!

Huomenna alkaa taas arki. On kiva päästä taas rutiineihin kiinni ja flunssan jälkeen treenailemaan. Toisaalta olisin voinut lomailla helposti vielä toisen tai kolmannenkin viikon.. talvilomaa odotellessa.. 😉

Kevyttä kävelyä luonnossa, joogailua, lukemista, saunomista, hyvää ruokaa ja rentoutumista. Mitä muuta lomalta voisi toivoa..? Minulle syyslomaviikko oli täydellinen. 🙂

Ihanaa syyslomaa teille, keillä se on vielä edessä!

Terkuin, Kirsi

 

Sesonkiruokaa: suppilovahverokeitto (ja muita kuulumisia)

Moikka!

Olin viime viikolla syyslomalla ja vietimme muutaman päivän mökillä. Meillä ei ole omaa mökkiä, mutta vakkarivuokramökki on, ja käymme siellä muutaman kerran vuodessa. Mökkeilyssä parasta on rentoutuminen luonnon rauhassa. Ei ole kotiaskareita eikä päiväohjelmaa. Tällä lomalla opin tosin sen, että puhelin on pidettävä äänettömällä, sosiaalisesta mediasta on pysyttävä erossa ja whatsapp-viestit vaimennettava, sillä lähes päivittäin niistä pulpahteli työasioita eteen, jotka sitten veivät ajatukset töihin.

Jos jokin maisema rentouttaa, niin se on tämä.
Jos jokin maisema rentouttaa, niin se on tämä.

Luonnossa liikkuminen on itselleni yksi parhaita keinoja rentoutua. Ja näin syksyisin sienestäminen on ihan supersiistiä. En ole mikään himo-marjastaja, koska en jaksa kyykkiä montaa tuntia paikoillaan. Sienestäminen on puolestaan hidasta samoilua metsässä, ja vitsi mikä fiilis, kun bongaa sammaleen seasta sieniä. Päätimme siis lähteä mökkireissullamme sienimetsään.

Satumaista sammalmetsää.
Satumaista sammalmetsää.

Emme ole aikaisemmin onnistuneet löytämään mökin lähettyviltä hyviä sienimaastoja, ja etsiminen jatkui tälläkin kertaa. Suunnattiin ensimmäiseksi paikkaan, josta olemme aikaisemmin löytäneet muutamia kantarelleja. Pysäköitiin auto, ja suoraan auton vieressä oli karhun kakka. En suostunut lähtemään metsään. Varsinkin kuin vain muutama viikko takaperin olin kuullut Jyväskylässä vakkarisienestyspaikallamme karhun murahduksen. Se oli hiuksia nostattava kokemus. Ja asiantuntija kävi toteamassa paikan päällä, että karhu oli todellakin makoillut 20 metriä siitä, missä murahduksen kuulin. Hui!

Ajeltiin siis vähän matkaa eteenpäin ja katsottiin toinen sopivalta näyttävä paikka. Tallusteltiin metsikköön päin, ja samalla lähistöltä kuului hirven ammuntaa. Mietin, että ei ole todellista! Miten kaikki metsän eläimet tuntuvat nyt olevan samoilla paikoilla kuin minä. Ei kiinnostanut jäädä tekemään hirveen lähempää tuttavuutta, joten palattiin autolle ja jatkettiin eteenpäin.

Tällainen upea naavapuu tuli metsässä vastaan.
Tällainen upea naavapuu tuli metsässä vastaan.

Seuraavassa paikassa ei näkynyt eikä kuulunut eläimiä, mutta ei sieniäkään. Oltiin jo palaamassa takaisin mökille, kun päätettiin vielä pysähtyä yhteen paikkaan. Ja sieltä löytyikin aivan mahtava suppisrypäs! Kerättiin puolessa tunnissa sangollinen suppilovahveroita.

Suppilovahverosaalis!
Suppilovahverosaalis!

Niistä syntyi herkullinen keitto. Ja toki pakastettavaakin jäi. Tässä teille tuon keiton resepti.

Suppilovahverokeitto

4 annosta

1 iso sipuli pieneksi pilkottuna
1 rkl öljyä
1 l tuoreita suppilovahveroita
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl vettä (tai kauramaitoa, jota mä laitoin, koska meidän juomavesi oli loppumassa)
1 kasvisfondi
2,5 dl ruokakermaa (tai kaurakermaa, jota mä laitoin)
200 g sulatejuustoa
ripaus mustapippuria
persiljaa

Kuullota sipuli öljyssä kattilassa. Lisää pilkotut sienet ja kuullota hetki. Ripottele joukkoon jauhot. Lisää vesi / kauramaito ja kasvisfondi. Keitä hiljalleen 10 minuuttia. Lisää kerma ja sulatejuusto. Keitä edelleen 5 minuuttia. Mausta mustapippurilla ja persiljalla. Lisää tarvittaessa suolaa ja nestettä.

Nam nam!

suppikset

No, kuva ei ole onnistunut, mutta keitto oli hyvää! :D
No, kuva ei ole onnistunut, mutta keitto oli hyvää! 😀

Muuten lomallani vain lököttelin, käveleskelin rauhallisia lenkkejä ja hieman bloggasin. Käytiin myös tuulastamassa, mikä on jännää puuhaa, mutta eihän musta nyt ole iskemään kaloja atraimella! 😀

Tuulastamassa illan pimeydessä.
Tuulastamassa illan pimeydessä.

Vatsa vaivasi öisin (luulen, että vanha ruokatorven vaiva on taas äitynyt), joten unet olivat katkonaisia, enkä päivisin jaksanut sen kummemmin puuhastella, kun olokaan ei ollut häävi. Siksi treenisuunnitelmat menivät mönkään ja tein loman aikana vain yhden, nopean treenin, josta vatsa ärtyi entisestään. Nyt tuntuu, että vaivat pikkuhiljaa helpottavat. On taas laitettava omat elämäntavat ja ruokavalio tarkasteluun (tästä bloggailen myöhemmin lisää)….

Vielä on kesää jäljellä.. ;) Lomaviikolla tarkoitus pestä ja käsitellä terassin kalusto ja laittaa talveksi varastoon, mutta se jäi nyt vielä.. odotellaan ensilumia.. ;)
Vielä on kesää jäljellä.. 😉 Lomaviikolla tarkoitus pestä ja käsitellä terassin kalusto ja laittaa talveksi varastoon, mutta se jäi nyt vielä.. odotellaan ensilumia.. 😉

Terkuin, Kirsi