Äkkilähtö Sisiliaan osa 1

Pidän läppärilläni listaa toivematkakohteista. Kirjaan siihen kauniilta näyttäviä matkakohteita, joihin törmään esimerkiksi instagramissa, näen televisiosta, luen lehdestä jutun, tms. (lista on pitkä!). Yksi listallani ollut toive toteutui viime viikolla, kun vietin viikon Sisiliassa.

Varasimme äkkilähtölennot Sisiliaan Cataniaan vasta kaksi viikkoa ennen matkalle lähtöä. Olimme pitkin talvea leikitelleet matka-ajatuksilla, mutta minä emmin. Halusin kyllä lähteä reissuun, mutta samalla halusin säästää rahaa mahdollista ensi talven hieman pidemmälle suuntautuvaa matkaa varten.

Kun Suomen kevätkelit eivät pahemmin hellineet, ja eteeni osuivat suorat menopaluulennot Helsingistä Cataniaan hintaan 160 € / hlö, tartuin niihin kiinni.

Jos haluat kurkistaa, miten reissuni sujui, millaisen unelmarannan löysin, ja miltä tuntui istua pelkääjän paikalla Sisilian liikenteessä, niin tervetuloa lukemaan matkapäiväkirjaani!

Cefalu

 

Sisilian reissun matkapäiväkirja osa 1

pe 26.5. kohti Helsinkiä

Laukut pakattu ja reissumieli korkealla! Rinkka siis selkään ja junan kyytiin. Mahtavaa, että junaliput ovat Suomessa nykyisin edullisia, ja todella kätevää, kun Helsingin lentoasemalle pääsee suoraan junalla. Koska meillä oli tiedossa todella varhainen lento (klo 05.00, jolloin kentällä olisi oltava klo 03.00), olimme varanneet kentän kupeesta Forenom Hostellista huoneen. Näin saisimme lepuutettua jalkoja edes muutaman tunnin. Forenom Hostel ei ollut mieltä ylentävä paikka, mutta sijaitsi kävelymatkan päässä kentältä. Kävelimme aikamme kuluksi Jumboon, josta haimme evästä, sekä alkavan reissun kunniaksi hieman viiniä. 😉 En yllättynyt yhtään, että en saanut unen päästä laisinkaan kiinni, mutta onneksi mieheni sai nukuttua pari tuntia, sillä hänellä oli seuravana aamuna edessä Sisiliassa noin kolmen tunnin ajomatka.

la 27.5. kohti Cataniaa ja Cefalua

Kolmen ja puolen tunnin mittainen lento Cataniaan hujahti nopeasti. Olimme vuokranneet etukäteen auton Italy Car Rent –vuokraamosta, ja saatiin auto nopeasti alle. Viereisten vuokraamoiden tiskeille oli huomattavasti pidemmät jonot. Musta, kiiltävä ja iso automme hohti uutuuttaan, ja hieman kauhistuneena mietin, mahtaako säilyä reissumme ajan naarmuttomana. Nyt olisi ehkä ollut paikallaan hieman pienempi ja rähjäisempi auto. Meitä oli varoiteltu Sisilian hurjasta liikenteestä. Pääsimme kuitenkin kentältä sujuvasti matkaan. Olemme ajaneet aikaisemmin Pohjois-Italiassa, eikä Sisilian liikenne mielestäni poikennut siitä. Kyllä – autot ajavat kovaa, ja kyllä – kadut ovat osittain kapeita ja mutkaisia, joten auton naarmuuntumista saakin pelätä, mutta liikenne on myös joustavaa ja sujuvaa. Maanteillä ajaminen sujui muitta mutkitta. Pienissä kaupungeissa (Cefalu, Taormina) sai puolestaan olla silmä koko ajan tarkkana.

Suuntasimme sisämaan kautta kohti Sisilian pohjoisrannikolla sijaitsevaa Cefalua, missä majoituimme viideksi seuraavaksi yöksi. Alun perin katselimme aivan Catanian lähistöllä olevia lomakohteita, mutta Cefalu pisti google-hauissa kauneudellaan silmään. Olen todella onnellinen, että valikoimme juuri tuon ihanan, pienen kylän. Se oli mielestäni koko matkan kaunein ja ihanin kohde.

Reissun ensimmäinen ateria – pizza totta kai! Vei kielen mennessään!

Majoituimme Cefalussa Booking.comista löytämäämme Villa Magaraan. Magara valikoitui majapaikaksemme sen huikeiden maisemien ja rauhallisen sijaintinsa takia. Pidämme ylipäänsä enemmän huoneistotyylisistä majapaikoista, eikä niinkään hotelleista. Oma keittiö on must, ja all inclusive big no no!

Maisema meidän terassilta. Turkoosi meri siintää. Niin kaunista!
Villa Magarassa oli omia vapaana kulkevia vuohia, aaseja, lampaita, kanoja, koira, kissa…
Uusi kaverini. Älkää kertoko kenellekään, että ruokin tätä kissaa! 😀

Villa Magara oli kaikkea sitä, mitä odotimme. Voiko ihanampaa paikkaa ollakaan?

Pienenä haittapuolena oli liikkuminen Cefalun ja Villa Magaran välillä. Kävellen matka kesti yhteen suuntaan 45 min. (vaikka käveli reippaasti) ja autolla ajaminen keskustan kapeilla kaduilla oli stressaavaa, eikä ilmaisia parkkipaikkoja löytynyt.

Majoituttuamme kurvasimme vanhan kaupungin keskustaan ruokaostoksille, sekä tutustumaan Cefalun kauniisiin kujiin. Ja tiesin ja tunsin olevani Italiassa, kun paikallinen komea, nuori mies silmäili minua päästä varpaisiin ja huikkasi: ”Uu laa laa..” 😉

Mua viehättivät erityisesti Cefalun aito meiniki (vaikka turismia onkin) ja kapeat kujat.
Duomon aukio
Cefalun kapeilla kujilla.
Cefalun ranta

su 28.5. Biitsille, beibe

Ensimmäinen aamumme Sisiliassa alkoi aurinkoisissa merkeissä, ja päätimme etsiä kävellen lähimmän uimarannan. Parinkymmenen minuutin kävelymatkan päästä löytyi upea pikkukiviranta Caldura Beach. Ranta sijaitsi suojaisassa poukamassa ja vesi oli kristallin kirkasta. Niin kaunista!

Aikaisemmin olin todellinen auringonpalvoja ja vietin rannalla useita tunteja. Nyt riittää tunti kerrallaan. Enempää en jaksa makoilla, ja lisäksi ihoni rupeaa punoittamaan.

Päivästä muodostui todellinen kävelypäivä, sillä päätimme vielä illalla kävellä Cefalun kylään syömään ja ihailemaan auringonlaskua.

Illalliseksi mereneläviä. Kalaa tai äyriäisiä tulikin syötyä joka päivä, nam!

Kävelymatka takaisin taittui puolijuosten, sillä hämärä meinasi yllättää. Paluumatkan loppuosa nimittäin kulki mutkaista ja kapeaa autotien vartta pitkin. Eikä katuvaloja ollut. Anoppi antoi meille matkaan mukaan heijastimet (meidän matkojen sisäpiirivitsi), ja nyt niitä heijastimia olisi todella tarvittu! 😀

ma 29.5. Sant d’Ambrogio ja upea auringonlasku

Tsekkailin Trip Advisorista Cefalun lähistöltä löytyviä mielenkiintoisia paikkoja, ja siellä silmääni pisti pieni Sant d’Ambrogion kylä. Kylää oli kehuttu herttaiseksi, kauniiksi ja aidoksi. Suuntasimme siis sinne. Paikalla meitä odotti taas sokkeloiset, todella kapeat kujat, sekä parkkeerausongelma. Auto jäi hieman leveämmän kadun varteen ja laitoin peukut pystyyn, ettei tullessa ikkunalasilla odottaisi sakko. Sisilian parkkeerausmääräykset ovat mielestäni epäselvät ja kummalliset.

Kiertelimme jonkin aikaa katuja, mutta emme syttyneet kylään sen kummemmin. Kylän ranta oli kyllä kaunis, mutta aivan kiinni autotiessä. Niinpä visiittimme oli todellinen pikavisiitti.

Palasimme Cefaluun ja suuntasimme uimaan Cefalun vanhan kaupungin keskustassa olevalle hiekkarannalle. Pitkä hiekkaranta alkaa aivan keskustasta ja jatkuu pitkälle eteenpäin. Kaunis pikkukivirantamme vei kuitenkin omalla tunnelmallaan voiton.

Myös Villa Magaran uima-altaalta oli upeat maisemat alas merelle.

Illalla suuntasimme autolla Cefalun keskustaan, jotta saisimme ihailtua auringonlaskun loppuun saakka. Taivas olikin upea.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Kirsi

PS. Matkapäiväkirjan toinen osa on työn alla. Jos haluat pysyä matkassa mukana, niin pysy siis kuulolla! 😉

Sykemittari / fitnessmittari aktivoi sohvalta ylös

Sain syntymäpäivälahjaksi lahjakortin urheilukauppaan ja päätin hankkia sillä uuden sykemittarin. Edellisen sykemittarini sykepannan hihna meni rikki noin kolme vuotta sitten, ja se jäi silloin kaappiin odottamaan korjausta. En saanut tartuttua neulaan ja lankaan, ja mittari lojuu edelleen kaapissa. Sykepannan korjaaminen jäi unholaan ehkä osittain siksi, että ainainen mittaaminen kyllästytti. Nyky-yhteiskunnassa kun mitataan sykettä, verenpainetta, rasvaprosenttia, vyötärönympärystä, tuloksia töissä, ja lista vaan jatkuu ja jatkuu…huh! Toki erilaisista mittareista on hyötyä, ja sykemittarikin auttaa mm. motivoimaan liikunnassa ja painonpudotuksessa.

Nyt tuntui oikealta ajalta ottaa sykemittari uudelleen käyttöön. Pähkäilin, ostaisinko ranteesta sykettä mittaavan mittarin vai ”perinteisen” pannalla sykettä mittaavan mittarin. Ranteesta sykettä mittaava mittari vaikutti varsin kätevältä, mutta päädyin perinteiseen pannalliseen mittariin, koska siinä oli enemmän toimintoja, mm. palautumisen tilan seuranta.

Niinpä rannettani on koristanut vajaan kuukauden verran Polarin M400, joka on sekä sykemittari, GPS-juoksukello että fitnessmittari / aktiivisuusmittari. Sykemittauksen lisäksi mittari mm. aktivoi päivän aikana liikkumaan ja mittaa yöunta.

Lähhdössä lenkille uuden mittarin kanssa.

Yllättäviä harjoitusvaikutuksia

Viimeiseen kuukauteen on treenieni puolesta sisältynyt ryhmäliikuntaa, tanssia, kävelyä, kotitreenejä, sekä joogaa. Yllätyin siitä, miten kuormittavia omien Kiinteytys-tuntieni ohjaukset ovat. Ohjaamani tunnit ovat olleet kovatehoisia harjoituksia ja jopa maksimiharjoituksia. Myös afrotanssista olen saanut kovatehoisen maksimiharjoituksen. Kun liikunta on kivaa, en edes huomaa, että treeni on kovatehoinen.

Tässä eräs ohjaamani jumppa.

Parisalsasta olen puolestaan saanut viikkoon kevyen perusharjoituksen (ja siltä se myös tuntuu). Kotijoogailujen harjoitusvaikutukset ovat myös yllättäneet. Kaikki tekemäni joogat ovat olleet kevyitä ja palauttavia harjoituksia, eivätkä sykkeet ole nousseet, vaikka välillä on tuntunut, että jalat tärisevät, ja joogapunnerruksia on tehty reilusti.

Sykemittari onkin oiva apu harjoitusviikkojen suunnittelussa. Sen avulla näkee, miten kuormittavia harjoitukset ovat olleet, ja miten pitkään pitäisi palautella ennen seuraavaa harjoitusta. Minua mittari myös motivoi tekemään monipuolisia harjoituksia.

 

Passiivisuusleimoja päivään

Yllätyin myös siitä, että jos en erikseen harrasta liikuntaa, ovat työpäiväni hyvin passiivisia. Olin kuvitellut, että saisin enemmän aktiivisuutta esimerkiksi kuntosaliohjauksista, mutta tottahan se on, että seison niissä lähinnä paikoillani. Niinpä olenkin saanut päiviini passiivisuusleimoja! Eli olen liian pitkään ollut paikoillani. Mittari kyllä patistaa aika ajoin liikkeelle. PT-kollegani Karon kanssa onkin otettu tavaksi taukojumpata, kun mittari käskee, jos satutaan yhtä aikaa istumaan koneen ääressä. Ollaan saatu myös hieman huvittuneita katseita, kun on mm. hölkkäilty paikallaan henkilökunnan pukuhuoneessa, hih!

Tässä eräs perjantaipäiväni. Askeleet jäävät tavoitteesta, ja päivään on tullut myös passiivisuusleima (oranssi kolmio).

Hieman harhaanjohtavaa on mittarissani mielestäni se, jos en ole kytkenyt sykepantaa päälle, saan jumpista ja tanssitunneista päivään vähemmän aktiivisuutta kuin jos sykepanta on päällä. Yhdestä kovatehoisesta harjoituksesta saan melkein päivän aktiivisuustavoitteen täyteen.

Hauskaa huomata, että aktiivisuusmittari oikeasti aktivoi ainakin minua. Suosittelen jonkinlaista aktiivisuusmittaria kaikille istumatyötä tekeville!

 

Levottomia ja levollisia öitä

Olen mielenkiinnolla pitänyt mittaria ranteessa myös muutamana yönä. Olin etukäteen hieman skeptinen sen suhteen, miten mittari voi mitata yöunta pelkän ranteen liikkeen perusteella. Mutta yllättävästi yöt näyttävät juuri siltä, miten olen ne itse kokenut. Joinakin öinä olen ollut valveilla useamman tunnin kirjaa lukien. Pohdin silloin, liekö mittari näyttää siltä ajalta, että olen nukkunut, kun mittarikäsi oli melko lailla paikoillaan, mutta yllättävästi mittari näytti, että olin ollut valveilla kyseiset ajat. Mielenkiintoista!

Mittari näyttää, kuinka monta tuntia on nukkunut, ja mikä osuus on ollut levollista, ja mikä levotonta unta.

Seuranta helposti puhelimen kautta

Puhelimeen ladattavalla Polar Flow applikaatiolla on helppo seurata päivän, viikon ja kuukauden treenejä, sekä yöunia. Aplikaation avulla voi määritellä eri lajeille eri profiilit ja sen mitä, haluaa kellossa näkyvän minkäkin lajin kohdalla (esim. syke, sykealueet, kesto, matka, jne.). Palautumisen seurantaan on puolestaan ladattava Polar Flow tietokoneelle, jolloin mittari kytketään koneeseen USB-piuhalla. Tässä nopeatempoisessa maailmassa tämä vaikuttaa hieman työläältä. Ihmettelen, miksi palautumisen tilaa ei ole puhelinaplikaatiossa.

Omaa liikkumista ja aktiivisuutta voi tarkastella myös kuukausitasolla.

Takaisin kotiin kellon avulla

Polar M400 on erityisesti juoksijan hyvä toveri. Kellon sisään rakennettu GPS seuraa mm. matkaa, nopeutta ja korkeutta. Kellossa on myös ”takaisin kotiin” –toiminto, joka on tällaiselle huonon suuntavaiston omaavalle erityisen hyvä vaikkapa ulkomaan reissuilla. Tätä toimintoa en ole vielä päässyt testaamaan. Voi olla myös marjametsässä hyvä mulle!

Kellossa on myös muita toimintoja. Siinä on mm. kuntotesti, intervalliajastin (jota en ole vielä testannut), ja halutessa siihen saa mm. ilmoituksen saapuvista puheluista, viesteistä ja sosiaalisen median ilmoituksista, mutta olen jättänyt ne suosiolla pois. Minulle liikunta merkitsee myös sitä, että hetkeen ei tarvitse ajatella muita asioita ja olla tavoitettavissa!

Kenelle suosittelisin Polar M400 GPS juoksukelloa?

Tavoitteellisille treenaajille. Juoksijoille. Mittari on todella helppokäyttöinen ja toiminnoiltaan monipuolinen. Sykepannan käyttö vaatii hieman vaivaa, eikä perinteiseltä sykemittarilta näyttävä kello istu oikein jakkupuvun kaveriksi, joten pelkäksi aktiivisuusrannekkeeksi valitsisin siromman mallin.

Polar M400 juoksukello on aika isokokoinen ja muistuttaa perinteistä sykemittaria.

Mulle tämä mittari on erinomainen, koska haluan seurata palautumistani ja suunnitella sen perusteella treeniviikkojani.

Tulossa testiin fitbit alta HR

Nyt kun olen päässyt taas sykemittaamisen makuun, niin hauskana yhteensattumana sain blogini kautta testikäytöön fitbit alta HR syke- ja fitnessmittarin. Kyseessä on ranteesta sykettä mittaava laite, ja onkin kivaa päästä testaamaan mittaria, kun vasta juuri pohdiskelin, ostanko perinteisen sykemittarin vai ranteesta mittaavan laitteen. Fitbit ei ole minulle myöskään merkkinä entuudestaan tuttu, joten myös sen puolesta on hauskaa päästä testailemaan laitetta.

Jos sykkeen, aktiivisuuden ja yöunien mittaus fitnessmittarin avulla kiinnostaa sinua, niin kannattaa pysyä kuulolla. 😉

Hyvä treeni parempi mieli.

Mukavaa viikkoa!

Terkuin, Kirsi