Kynnys blogata ja motivaation löytyminen

Hei!

Minulle tapahtuu usein niin, että kun jostain asiasta on liian pitkä tauko, nousee eteen korkea kynnys taas aloittaa. En esimerkiksi pidä autolla ajamisesta, ja kun olen pitkään ajamatta, stressaa ratin taakse istuminen todella paljon. Liikunnasta taas useimmiten pidän ja jos joudun syystä tai toisesta liikuntatauolle, tekisi aluksi ihan hirveästi mieli liikkua, mutta jos tauko jatkuu yli kaksi viikkoa, on taas vaikeaa saada itsensä liikkeelle.

Olen pitänyt bloggaamisesta yli kahden kuukauden tauon. Kun jäin töistä kesälomalle, sormet syyhysivät kirjoittaa, ja postailinkin silloin instagramissa muutamia treenivideoita. Olin kuitenkin päättänyt pitää kesäloman ajan myös blogista lomaa (koska se liittyy niin läheisesti ammattiini). Kesäloman päätyttyä avasin läppärini useamman kerran aikomuksena kirjoittaa blogiini jotain. Mutta mitä? Olisi tylsää postata pitkän tauon jälkeen jokin tavanomainen treeni tai resepti tai kertoa lomakuulumisia. Mutta mistä ihmeestä sitten postaisin jotain? Kynnys kasvoi joka kerran läppärin avaamisen jälkeen ja samalla ahdistus siitä, että blogitauko vain venyi ja venyi.

Niinpä oli aika kaivaa esiin ne asiat, mitkä blogaamisessa minua motivoivat. Pohdin mm. alla olevia asioita. Ne pätevät oikeastaan mihin asiaan vain, joten jos sinulla on jonkin asian suhteen motivaatio hukassa, kannattaa pohtia seuraavia asioita:

  1. Mikä on motivaation alkulähde?

Mikä on se syy, miksi bloggaan? Mitä haluan siltä eniten?

  • Pidän bloggaamisessa erityisesti siitä, että se kehittää minua. Perehdyn usein blogatessani uusiin asioihin tai kertailen vanhaa. Haen uutta tietoa. Ja samalla saan bloggaamisesta uutta inspiraatiota työhöni.
  • Olen aina onnellinen, jos joku on jollain tapaa hyötynyt blogini sisällöstä – tehnyt postaamani treenin tai löytänyt uuden lempireseptin.
  • Mukavat yhteistyöt. Olen päässyt kokemaan hienoja asioita ja päässyt testaamaan erilaisia tuotteita, joista osa on jäänyt omaan aktiiviseen käyttööni.
  • Blogi on oma reseptipankkini. Täällä ovat hyvässä säilössä parhaimmat reseptini.
  • Pidän kirjoittamisesta.

Bloggaan harrastelijamaisesti, joten en ole juurikaan saanut blogini kautta rahaa. Silloin kun sitä on pikkuisen tullut, on se kyllä motivoinut, mutta vain hetkellisesti. Yleensä ulkoiset motivaattorit, kuten raha, ei motivoi pidemmän päälle. Sisäinen motivaatio vie pidemmälle.

Tätä asiaa voi pohtia minkä asian tiimoilta tahansa. Miksi olet aloittanut jonkin asian tekemisen (esim. jonkin harrastuksen tai elämäntapamuutoksen)? Mitä haluat asialta eniten?

 

  1. Mitkä ovat kompastuskivet? Voiko niiden yli päästä? Miten?

Suurimmat kompastuskivet ovat ajankäyttö ja vapaa-ajan käyttäminen koneen ääressä istuen. Työni sisältää nykyisin paljon enemmän koneen ääressä istumista kuin esimerkiksi vuosi sitten. Niinpä vapaa-ajalla läppärin avaaminen ei kiehdo. Mielummin ulkoilisin, joogaisin, lukisin kirjaa, tms. Lisäksi sain aikaisemmin työajan puitteissa blogata pari tuntia viikossa, jolloin laitoin aina vireille jonkin postauksen. Vaikka harvoin sain mitään parissa tunnissa valmiiksi, se oli kuitenkin kimmoke saada blogattua joka viikko jotain. Viimeisen vuoden aikana ei ole enää ollut mahdollista työn puitteissa käyttää aikaa bloggaamiseen. Nämä kaksi asiaa ovat selkeästi vaikuttaneet bloggaamisaktiivisuuteeni. Vuonna 2016 tein 75 blogipostausta, ja tänä vuonna postauksia on kertynyt tähän mennessä vaivaiset 17.

Pohtiessani asiaa, vaakakupissa painavat enemmän ne asiat, mitä bloggaamisesta saan kuin ne, mitä menetän. Sotasuunnitelmani on se, että silloin, kun koneen ääressä istuminen nyppii, postaan jotain helppoa ja nopeaa. Ja otan vakkaripäivän, milloin laitan jonkin postauksen alulle. Ajattelen asian ennemmin niin, että bloggausilta on ”harrastusilta”, eikä työtä tai pakkopullaa. Ainahan ei huvita tanssitunnillekaan lähteä, mutta silti menen, ja tunnin jälkeen on hyvä fiilis. Samoin nyt on hyvä fiilis, kun pääsin kirjoittamisen vauhtiin. 🙂

Kun sinulla on valmis suunnitelma kompastuskivien varalle, on suuremmat mahdollisuudet onnistua. Pohdi siis, mitä kompastuskiviä voi matkan varrella olla ja miten pääset niistä yli!

 

  1. Onko täydellisyyden tavoittelu esteenä?

Tekeekö mieli löydä hanskat tiskiin, kun viikon liikuntatavoite ei toteutunutkaan, kesällä tuli kiloja lisää tai et oppinut harrastuksessa jotain uutta temppua?

Tuttu tunne. Minussa asuu pieni täydellisyyden tavoittelija, ja kyseenalaistan usein, onko bloggauksissani mitään järkeä. Tunnen myös alemmuuden tunnetta siitä, että blogini on kotikutoinen, eikä samaa luokkaa kuin ammattibloggaajien blogit. Teen 40+ -tuntista työviikkoa, joten ajankäyttöni on rajattua, eikä minulla ole välineitä tai taitoa tuottaa esim. ammattitasoista videomateriaalia tai kuvia. Mutta mitä sitten? Ei kaikkien blogien tarvitsekaan olla kiiltokuvablogeja. Vai mitä? 🙂

Täydellisyyden tavoittelu nakertaa usein motivaatiota. Miten siitä pääsisi eroon? Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta ainakin asia kannattaa tiedostaa ja pohtia, vaikuttaako se omaan motivaatioon.

 

  1. Tuumasta toimeen

Innostus ja motivaatio voi löytyä tekemisen kautta. Niinpä päätin ylittää bloggaamiskynnyksen ja tarttua tuumasta toimeen. Päätin, että tauon jälkeisen postauksen ei tarvitse olla mitään hienoa tai erikoista. Ja huomaan nyt, että kun sain aloitettua, on bloggaamismotivaatio taas täällä! 🙂

Eli: jos oikeasti haluat jotain asiaa, tee sitä! Olen työssäni tavannut useita henkilöitä, jotka ovat muuttuneet liikunnan vihaajista liikunnan rakastajiksi. Se on vaatinut harjoitusta, mutta harjoituksen kautta motivaatio on löytynyt! 🙂


Toki aina tulee niitä hetkiä, jolloin on aika irrottaa ja luopua jostain. Silloin yleensä saa jotain muuta tilalle. Minulla ei kuitenkaan nyt ole se hetki.

Nähdään siis taas täällä blogissa! 🙂

Muuten: jos treenimotivaatio on hukassa, olen kirjoitellut siihen liittyen hieman erilaisia vinkkejä  aikaisemmin, ja ne löytyvät täältä. Käy tsekkaamassa!

Täällä ollaan taas!

Terkuin, Kirsi

Ps. Jos haluat tulla moikaamaan mua kasvotusten, löydyn edelleen Kuntomaailmasta Jyväskylästä! 🙂 Tervetuloa maanantaisin klo 11.00 Kiinteytys-tunneilleni Naisten Kuntomaailmaan Torikeskukseen ja perjantaisin klo 10.00 Vahvista & Venytä –tunneilleni Ahjokeskuksen Kuntomaailmaan Seppälään. Tarjoan ilmaisen tutustumiskerran! Myös joitain PT-aikoja on syksylle vielä vapaana, ja niitä voi kysellä: [email protected]

Äkkilähtö Sisiliaan osa 1

Pidän läppärilläni listaa toivematkakohteista. Kirjaan siihen kauniilta näyttäviä matkakohteita, joihin törmään esimerkiksi instagramissa, näen televisiosta, luen lehdestä jutun, tms. (lista on pitkä!). Yksi listallani ollut toive toteutui viime viikolla, kun vietin viikon Sisiliassa.

Varasimme äkkilähtölennot Sisiliaan Cataniaan vasta kaksi viikkoa ennen matkalle lähtöä. Olimme pitkin talvea leikitelleet matka-ajatuksilla, mutta minä emmin. Halusin kyllä lähteä reissuun, mutta samalla halusin säästää rahaa mahdollista ensi talven hieman pidemmälle suuntautuvaa matkaa varten.

Kun Suomen kevätkelit eivät pahemmin hellineet, ja eteeni osuivat suorat menopaluulennot Helsingistä Cataniaan hintaan 160 € / hlö, tartuin niihin kiinni.

Jos haluat kurkistaa, miten reissuni sujui, millaisen unelmarannan löysin, ja miltä tuntui istua pelkääjän paikalla Sisilian liikenteessä, niin tervetuloa lukemaan matkapäiväkirjaani!

Cefalu

 

Sisilian reissun matkapäiväkirja osa 1

pe 26.5. kohti Helsinkiä

Laukut pakattu ja reissumieli korkealla! Rinkka siis selkään ja junan kyytiin. Mahtavaa, että junaliput ovat Suomessa nykyisin edullisia, ja todella kätevää, kun Helsingin lentoasemalle pääsee suoraan junalla. Koska meillä oli tiedossa todella varhainen lento (klo 05.00, jolloin kentällä olisi oltava klo 03.00), olimme varanneet kentän kupeesta Forenom Hostellista huoneen. Näin saisimme lepuutettua jalkoja edes muutaman tunnin. Forenom Hostel ei ollut mieltä ylentävä paikka, mutta sijaitsi kävelymatkan päässä kentältä. Kävelimme aikamme kuluksi Jumboon, josta haimme evästä, sekä alkavan reissun kunniaksi hieman viiniä. 😉 En yllättynyt yhtään, että en saanut unen päästä laisinkaan kiinni, mutta onneksi mieheni sai nukuttua pari tuntia, sillä hänellä oli seuravana aamuna edessä Sisiliassa noin kolmen tunnin ajomatka.

la 27.5. kohti Cataniaa ja Cefalua

Kolmen ja puolen tunnin mittainen lento Cataniaan hujahti nopeasti. Olimme vuokranneet etukäteen auton Italy Car Rent –vuokraamosta, ja saatiin auto nopeasti alle. Viereisten vuokraamoiden tiskeille oli huomattavasti pidemmät jonot. Musta, kiiltävä ja iso automme hohti uutuuttaan, ja hieman kauhistuneena mietin, mahtaako säilyä reissumme ajan naarmuttomana. Nyt olisi ehkä ollut paikallaan hieman pienempi ja rähjäisempi auto. Meitä oli varoiteltu Sisilian hurjasta liikenteestä. Pääsimme kuitenkin kentältä sujuvasti matkaan. Olemme ajaneet aikaisemmin Pohjois-Italiassa, eikä Sisilian liikenne mielestäni poikennut siitä. Kyllä – autot ajavat kovaa, ja kyllä – kadut ovat osittain kapeita ja mutkaisia, joten auton naarmuuntumista saakin pelätä, mutta liikenne on myös joustavaa ja sujuvaa. Maanteillä ajaminen sujui muitta mutkitta. Pienissä kaupungeissa (Cefalu, Taormina) sai puolestaan olla silmä koko ajan tarkkana.

Suuntasimme sisämaan kautta kohti Sisilian pohjoisrannikolla sijaitsevaa Cefalua, missä majoituimme viideksi seuraavaksi yöksi. Alun perin katselimme aivan Catanian lähistöllä olevia lomakohteita, mutta Cefalu pisti google-hauissa kauneudellaan silmään. Olen todella onnellinen, että valikoimme juuri tuon ihanan, pienen kylän. Se oli mielestäni koko matkan kaunein ja ihanin kohde.

Reissun ensimmäinen ateria – pizza totta kai! Vei kielen mennessään!

Majoituimme Cefalussa Booking.comista löytämäämme Villa Magaraan. Magara valikoitui majapaikaksemme sen huikeiden maisemien ja rauhallisen sijaintinsa takia. Pidämme ylipäänsä enemmän huoneistotyylisistä majapaikoista, eikä niinkään hotelleista. Oma keittiö on must, ja all inclusive big no no!

Maisema meidän terassilta. Turkoosi meri siintää. Niin kaunista!
Villa Magarassa oli omia vapaana kulkevia vuohia, aaseja, lampaita, kanoja, koira, kissa…
Uusi kaverini. Älkää kertoko kenellekään, että ruokin tätä kissaa! 😀

Villa Magara oli kaikkea sitä, mitä odotimme. Voiko ihanampaa paikkaa ollakaan?

Pienenä haittapuolena oli liikkuminen Cefalun ja Villa Magaran välillä. Kävellen matka kesti yhteen suuntaan 45 min. (vaikka käveli reippaasti) ja autolla ajaminen keskustan kapeilla kaduilla oli stressaavaa, eikä ilmaisia parkkipaikkoja löytynyt.

Majoituttuamme kurvasimme vanhan kaupungin keskustaan ruokaostoksille, sekä tutustumaan Cefalun kauniisiin kujiin. Ja tiesin ja tunsin olevani Italiassa, kun paikallinen komea, nuori mies silmäili minua päästä varpaisiin ja huikkasi: ”Uu laa laa..” 😉

Mua viehättivät erityisesti Cefalun aito meiniki (vaikka turismia onkin) ja kapeat kujat.
Duomon aukio
Cefalun kapeilla kujilla.
Cefalun ranta

su 28.5. Biitsille, beibe

Ensimmäinen aamumme Sisiliassa alkoi aurinkoisissa merkeissä, ja päätimme etsiä kävellen lähimmän uimarannan. Parinkymmenen minuutin kävelymatkan päästä löytyi upea pikkukiviranta Caldura Beach. Ranta sijaitsi suojaisassa poukamassa ja vesi oli kristallin kirkasta. Niin kaunista!

Aikaisemmin olin todellinen auringonpalvoja ja vietin rannalla useita tunteja. Nyt riittää tunti kerrallaan. Enempää en jaksa makoilla, ja lisäksi ihoni rupeaa punoittamaan.

Päivästä muodostui todellinen kävelypäivä, sillä päätimme vielä illalla kävellä Cefalun kylään syömään ja ihailemaan auringonlaskua.

Illalliseksi mereneläviä. Kalaa tai äyriäisiä tulikin syötyä joka päivä, nam!

Kävelymatka takaisin taittui puolijuosten, sillä hämärä meinasi yllättää. Paluumatkan loppuosa nimittäin kulki mutkaista ja kapeaa autotien vartta pitkin. Eikä katuvaloja ollut. Anoppi antoi meille matkaan mukaan heijastimet (meidän matkojen sisäpiirivitsi), ja nyt niitä heijastimia olisi todella tarvittu! 😀

ma 29.5. Sant d’Ambrogio ja upea auringonlasku

Tsekkailin Trip Advisorista Cefalun lähistöltä löytyviä mielenkiintoisia paikkoja, ja siellä silmääni pisti pieni Sant d’Ambrogion kylä. Kylää oli kehuttu herttaiseksi, kauniiksi ja aidoksi. Suuntasimme siis sinne. Paikalla meitä odotti taas sokkeloiset, todella kapeat kujat, sekä parkkeerausongelma. Auto jäi hieman leveämmän kadun varteen ja laitoin peukut pystyyn, ettei tullessa ikkunalasilla odottaisi sakko. Sisilian parkkeerausmääräykset ovat mielestäni epäselvät ja kummalliset.

Kiertelimme jonkin aikaa katuja, mutta emme syttyneet kylään sen kummemmin. Kylän ranta oli kyllä kaunis, mutta aivan kiinni autotiessä. Niinpä visiittimme oli todellinen pikavisiitti.

Palasimme Cefaluun ja suuntasimme uimaan Cefalun vanhan kaupungin keskustassa olevalle hiekkarannalle. Pitkä hiekkaranta alkaa aivan keskustasta ja jatkuu pitkälle eteenpäin. Kaunis pikkukivirantamme vei kuitenkin omalla tunnelmallaan voiton.

Myös Villa Magaran uima-altaalta oli upeat maisemat alas merelle.

Illalla suuntasimme autolla Cefalun keskustaan, jotta saisimme ihailtua auringonlaskun loppuun saakka. Taivas olikin upea.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Kirsi

PS. Matkapäiväkirjan toinen osa on työn alla. Jos haluat pysyä matkassa mukana, niin pysy siis kuulolla! 😉