Hitonhauta – hieno retkikohde Keski-Suomessa

Mikä ihana sunnuntai! Aurinkoa, pikkupakkasta ja retki Hitonhaudan jääputouksille. Olin kuullut, että Laukaassa sijaitseva Hitonhauta, jääkauden muovaama rotko, on hieno paikka, ja meillä oli jo parin vuoden ajan oli ollut ajatuksissa vierailla siellä. Tänään vihdoin toteutimme aikeemme.

Keski-Suomessa Laukaan Valkolassa sijaitseva Hitonhauta on noin 800 metriä pitkä rotko, jonka seinämät ovat 10-20 metriä korkeat. Rotkon leveys on 30-40 metriä.

Ajelimme kotoa Hitonhaudalle puolisen tuntia.  Suuntasimme Jyväskylän suunnasta Laukaan ohi, käännyimme Vehniäntielle, josta Valkolantielle Peurunkajärven kauniisiin rantamaisemiin. Valkolantieltä oli opastus Harisentielle ja Hitonhaudantielle, jota pitkin ajeltiin suoraan parikkipaikalle. Hyvä kartta löytyy Valkoisen Soihdun blogista.

Parkkipaikalle mahtuu useampi auto, ja aivan parkkipaikan kupeessa on laavu, sekä puusee. Laavulta Hitonhaudalle lähti ajettu tie, joka muuttui matkan varrella hyvin tampatuksi poluksi. Arvoin kotona, laitanko jalkaan lyhytvartiset vaelluskengät vaiko pitkävartiset lämpökengät. Päädyin vaelluskenkiin, ja niillä pärjäsi hyvin, eli umpihangessa ei tarvinnut missään vaiheessa tarpoa, vaan myös rotkon pohjalla kulki polku.

Rennosta kävelystä tuli mukava palauttava treeni sunnuntaillle.

Reitti jääputouksille oli selkeä ja helppo – ei ollut eksymisen vaaraa. Tänä talvena on tullut paljon lunta, ja maisemat olivat superkauniit. Puiden oksat notkuivat lumesta, ja aurinko pilkahteli puiden välistä. Ja mikä ihana hiljaisuus! Noin 1,5 km kävelyn jälkeen saavuimme upeille jääputouksille. Wau! Kuvat eivät tee oikeutta!

Paikan päällä oli meidän lisäksemme pari hurjaa jääkiipeilijää. Itse en uskaltaisi! Ihailimme rotkon maisemia hetken ja kävelimme sitten samaa reittiä takaisin.

Luonnossa liikkuminen lisää oleellisesti mun hyvinvointia.

Paluumatkalla pysähdyimme Iso-Harisen rannalle nauttimaan auringosta, pullasta ja kaakaosta.

Tämä paikka täytyy nähdä kesälläkin!

Ennen kesää ajatuksena on vierailla talviaikaan Hyyppäänvuorella, joka on kesällä ainakin upea paikka.

Sunnnuntaiterveisin,

Kirsi

Vaarunvuorten luontopolku

Kesälomani ensimmäisenä kesäisenä (ali aurinkoisena ja lämpimänä) päivänä oli totta kai päästävä nauttimaan ulkoilmasta. Aikaisemmin olisin suunnannut koko päiväksi rannalle, mutta nykyisin en enää oikeastaan nauti rannalla löhöilystä tai kuumuudesta. Niinpä teki mieli lähteä metsään. Jyväskylästä ja sen lähiseudulta löytyy useita lyhyitä ja kauniita patikointireittejä, ja tällä kertaa retkikohteeksi valikoitui Vaarunvuorten luontopolku.

vaarunvuorella
Vaarunvuorten luontopolku sijaitsee Korpilahdella Pohjois-Päijänteen maisemissa noin 40 km päässä Jyväskylästä.

Polku on 4 km pitkä ja melko helppokulkuinen. Maasto on kuitenkin osittain louhikkoista ja juurakkoista, joten ei sovellu liikuntarajoitteisille. Kuivalla kelillä tavallisilla lenkkareilla pärjäsi hyvin. Tosin pelkäsin hieman nilkkojeni puolesta, eli käärmeitä. 😉 Meillä polun kiertämiseen meni noin 2 tuntia, ja siihen sisältyi noin 20 min. mittainen lounastauko. Ei tosin pysähdytty lukemaan rastitauluja.

kiipeämässä näköalapaikalle
Reitin varrella on muutama lyhyt nousu ja lasku, mutta fyysisesti reitti on kuitenkin melko kevyt.

Polku lähtee pysäköintipaikalta. Pysäköintialue on tien varrella, joten sinne on helppo löytää perille.

opastaulu

Polku on merkattu selkeästi sinisillä maalimerkeillä, joten eksymisen vaaraa ei ollut.

reittimerkinnät

Lyhyen patikoinnin jälkeen saavuttiin Särkijärvelle. Lammen rannalla on nuotiopaikka, sekä wc. Vessa tuli testattua, ja oli oikein siisti. Vielä ei ollut nälkä, joten päätettiin jättää evästauko myöhemmälle. Ihmettelin hieman, miksi reittiä ei ole laitettu kulkemaan toisinpäin, jotta eväspaikka olisi retken lopussa, eikä heti alussa. No, tähän on varmasti jokin pätevä syy.

suopursut
Suopursut kukkivat kauniisti lammen rannalla.
särkijärvi
Särkjärvi.
nuotiopaikka
Nuotiopaikalta on lampimaisemat, vaikka tässä kuvassa maisema ei näy.

Särkijärveltä matka jatkui Vaarunjyrkän yläpuolelle näköalapaikalle, josta oli huikeat maisemat Päijänteelle. Ei ihme, sillä Korospohjanlaiden puoleinen länsirinne kohoaa 122 m Päijänteen pintaa korkeammalle. Täällä teki mieli viivähtää hetki, joten otettiin eväät esille ja istahdettiin hetekeksi ihailemaan maisemia.

Mikä maisema!
Mikä maisema!
maisemapaikalla
Tyytyväinen retkeilijä maisemapaikalla.
evästauko
Täällä kelpasi pitää evästaukoa. Meillä oli mukana salaatit.

Pian näköalapaikan jälkeen saavuttiin Juonaanjärvelle, jota ihailtiin hetki, ja sitten tallusteltiin takaisin autolle.

juonaanjärvellä
Juonaanjärvi.

Maisemat reitin varrella ovat mukavan vaihtelevat. On mäntykangasta, kuusikkoa, lehtoa, kalliota, suota, lampia, sekä kohokohtana huikea maisema Päijänteelle Vaarunjyrkän yläpuolelta.

Lehtimetsää.
Lehtimetsää.

Polulla on 16 rastitaulua, jotka kertovat Vaarunvuorten luonnosta.

rastitaulut

Ihana paikka!

Muita hienoja retkikohteita Jyväskylän lähettyvillä, joissa olen vieraillut, ovat mm.

Piipahdus Korpilahden satamassa

Luontopolun jälkeen pyörähdettiin Korpilahden satamassa, joka on myös kaunis paikka.

satamassa satamamaisema korpilahden satama kesäpäivä

Kesälomaterveisin, Kirsi